Keskustelut Metsänomistus 30-vuotta ympäristöhallinnon mielivaltaa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • 30-vuotta ympäristöhallinnon mielivaltaa

    Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30-vuotta Suomen ympäristöhallinnon perustamisesta.
    Saman ajan suomalaiset maanomistajat ovat joutuneet kärsimään ajoittain mielivaltaisen hallinnon seurauksista.
    Muistissa ovat mm. tikkametsät ilman tikkoja, natura-alueiden paksut rajausviivat, liito-orava-mutkat metsä- ja valtateissä, ym, ym.
    Minkälaiset ovat omat kokemuksesi näiltä kolmelta vuosikymmeneltä?

  • hemputtaja

    Valittelut 30-vuotiaalle. Sitä ei olisi pitänyt koskaan synnyttää. Sijasta olisi pitänyt lakkauttaa MMM ja yhdistellä kootut toiminnot esim. maankäytön ministeriöksi. Nyt meillä on elätteinä 2 vesipäätä.

    Että minkälaiset kokemukset. Suoraan sanottuna ahdistaa ja surettaa.

    Ympäristöliike – ja siihen tieten tai tietämättään leimautuneet – osasi aikoinaan masinoida liikkeelle niin median kuin nuoretkin, joista moni nyt on median palveluksessa, opettajina, tutkijoina, jne.

    Koko tämä ajan heidän ”totuutensa” on kulkenut hämäyksen linjoilla. Metsäkuolemat, Kuolan saasteet, avohakkuut, jatkuva kasvatus, monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ekologinen jalanjälki, jne. Osaran aukeillakin lyötiin kuin vierasta sikaa, ja voi että harmittaa heittiä, kun olivat väärässä. Yrittävät kyllä hiljaa narista, että höttöä ja oksaista puuta siellä kasvaa.

    Moni taviskin pitää ympäristöliikkeen maalailuja tutkittuna totena ja heittää vielä lisää löylyä. Poliitikkojen päätöksiä nuo ”mielipiteet” ohjailevat jo aivan liikaa.

    Vihreä aate ohjaa yhteiskuntapolitiikkaa hyvää vauhtia ”todella pimeälle keskiajalle”.

    Himasen hiano vilosofia on hyvä esimerkki. Vilkaisin ”Sinistä kirjaa”, josta löytyi hakematta muutamia ”vihreitä totuuksia”. Aito filosofi olisi ensin miettinyt myös noiden arvioiden pitävyyttä, jos kerran tulevaisuutta ennusti.

    Leevi Sytky

    Mitä hyvää Vihreät ja yleensä ympäristöhallinto on saanut aikaan?

    Puun takaa

    Hyvä kysymys Leeviltä!
    Osaatko Leevi vastata siihen?

    Leevi Sytky

    Osaan. En viitsi niin pitkää listaa kirjoittaa.

    Puun takaa

    Nimeä Leevi vaikkapa 1-3 mielestäsi tärkeintä!

    Leevi Sytky

    Lietelannan talvilevityksen kieltäminen.

    Puun takaa

    Se taisi tosin tulla EU-tuen saannin yhtenä ehtona.

    Leevi Sytky

    Kai se liittyy siihen nitraattiasetukseen tämä talvilevityskielto.
    Yhä enenevässä määrin ottavat käyttöön lietelannan sijoituslevittimiä. Parempihan se on kun kasvit käyttävät lannoitteen, eikä kalat.

    Timppa

    En tiedä ketä pitää kiittää. Mietitäänpä vähän.

    Millainen oli vesien tila vaikka 30 vuotta sitten? Vaikkapa vain Etelä-Saimaa. Taitaa olla myöskin ilmanlaatu parantunut. Ei enää lyijyä luontoon. Rikki- ja typpilaskeumat vähentyneet.

    Saldo on siis vahvasti positiivinen. Onko se syntynyt ympäristöhallinnon ansiosta tai siitä huolimatta, en osaa ottaa kantaa. Joskus tuntuu siltä, että siellä asioihin suhtaudutaan pelkästään muotoseikkoja tuijottaen. Seurauksena joskus ympäristöongelmia tai vastaavasti turhia kiusoja.

    Myös Naturakin lienee pääosin perusteltu. Sehän me saatiin EU-jäsenyyden kylkiäisenä. Meilläkin meni Naturaan kohteita, joita ei itsekään olisi raaskittu hakata. Saatiin niistä täysi korvaus. Se Naturan toteutus taas oli oiva esimerkki huonosti hoidetusta hallinnosta. Nyt siellä ympäristöhallinnossa suhtaudutaan asioihin jo aivan eri tavalla ymmärtäen maanomistajiakin.

    Vihreällä aatteella on kyllä merkillinen kyky tehdä toisaalta jonninjoutavista asioista pääasiota. joita ei (mielestään) normaalijärkinen ymmärrä. Juuri ne valkoselkätikat tai liito-oravat tai joku lahopuu.

    Sertifioinnista ei voine ainakaan Suomen ympäristöhallintoa syyttää. Kyllä sen juuret taitavat olla siellä kansainvälisen mafiamaisen toiminnon puolella.

    Puun takaa

    Ehkä parhaiten suomalaisen ympäristöhallinnon epäonnistumista ja mielivaltaa kuvaa yksissä kansissa kirja ”Tie Onkisaloon”.
    Kannattaa lukea!

    Tie Onkisaloon
    Risto Hänninen (toim.)

    Tien ja sillan rakentamista päätettiin vuonna 1990 Keski-Suomen metsälautakunnan toteuttamana. Se pyysi asiaan kuuluvat lausunnot eri viranomaisilta. Lääninhallituksen ympäristötoimisto ei hyväksynyt sillan ja tien rakentamista. Se katsoi, että tie tulisi kulkemaan oleellisilta osiltaan luonnonoloiltaan arvokkaalla alueella ja vaikuttamaan haitallisesti luonnonolojen säilymiseen. Se esitti pidättäytymistä suunnitellun metsätiehankkeen jatkosuunnittelusta.
    Suunnittelua jatkettiin, ja Onkisalon tiekunta voitti kaikissa oikeusasteissa ympäristöhallinnon ja sai asiaan kuuluvat silta- ja tieluvat. Tässä vaiheessa valtioneuvosto lunasti valkoselkätikkaan nojautuen tien kannalta keskeisen Kiviniemen alueen. Samalla se päätti, että silta Judinsaloon voidaan tehdä toisaalle.
    Toinen paikka ei tiekunnalle kelvannut. Se ryhtyi sitkeään ja pitkään kestäneeseen kamppailuun tien saamiseksi suunnitellulle paikalle. Sen mielestä ympäristöhallinnon peruste ei ollut totta.
    Kiistasta kehkeytyi pitkäkestoinen, monipolvinen ja monikerroksellinen tapahtumasarja. Lopulta ympäristöhallinto pienryhmineen selätti muut hallinnonalat, paikalliset elimet ja seudun asukkaatkin.
    Kirja perustuu kiistan aikana syntyneeseen laajaan asiakirja-aineistoon, lehdistön omaan ja mielipideosaston kirjoitteluun sekä paikalla olleiden haastatteluun. Lukija arvioikoon minkä verran oli tikasta kysymys ja saatiinko aikaan luonnonsuojelullista hyvää.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)