Mopon ketjun katkaisin ei käy teräketjun katkaisuun – Ei sitten mitenkään. Viilapenkki, teräväkärkinen tuurna ja mielellään apuri ketjua pitelemään. Ensin hiomakoneella toisen puolen niiteistä ”hattu” pois, sitten viilapenkin leukojen päälle vetolenkin kannatukselle ja siinä tuurnalla ja vasaralla vuoronperää molempiin niitteihin, niin tuleehan se toinen sivulenkki ulos ketjusta. Koota voi samoilla osilla, kun laittaa ne ”hollille” ja ensin puristaa viilapenkissä sivulenkin takaisin paikoilleen ja sitten mieluiten pallopäävasaralla koputtelee niittejä – Ei liian kireälle!
Tärkeää on laittaa sivulenkit oikeinpäin, alapuoli on erilainen kuin yläpuoli.
Tässä 325 norm kokoisessa pitäisin 1.6mm laippoja, niin ketjuja on helpommin saatavissa, kumpaakin mallia myös verkkokaupoista. Koska monessa maassa myydään 1.6mm kuten saksassa ja moninkertaisesti enemmän kuin 1.5mm.
Grisu. Minkälaisen autuuden kuvittelevan siunaantuvan tuolla RS-ketjulla? Sinulla on ilmeisesti erikoisen erikoinen saha, vai mikä on perusteena ketjutoiveissasi?
Ihan kohtalaisen tehokkaisiinkin sahoihin riittää yleensä nuo ns. vakioketjut. Edes sahauskilpailuissa käyvillä ammattlaisilla ( lähinnä tedasviritetyillä sahoilla) – ei ole mitään erikoisketjuja, eikä esim vetolenkkien paksuus ole niissä ”kovin tärkeä”.
Uittokalustolla näkyy olevan vielä myynnissä noita ketjun liitostyökaluja. Aikoinaan, kun teräketjut olivat ansiotasoon suhteutettuna kohtuullisen hintavia tuli katkenneita liiteltyä. Nykyisin ostetaan aina uusi. Nuo lukkopihtiliittimet ovat riittävät, jos haluaa rakennella itse sopivan mittaisia ketjuja. Itsellä oli sellaiset ja niillä pärjäsi.
Metsänmies. Aikoinaan – niinpä. Viime vuosikymmeninä ei ole ketjuja katkennut normaalisahauksissa. Ei vaikka oppilaskäytössäkin ollut sahat ja teräketjuja käytelty ja vaihdeltu varmasti 1000 – 2000 kpl. Ketjut eivät katkeile.
Syyksi olen keksinyt sen, että ketjujen laatu on parantunut huomattavasti, mutta myös vetorattaiden huolto / vaihto ohjerajojen puitteissa on lopettanut terälaitteen rutisevan äänen.
Myös terälaitteet muilta osin kestävät erinomaisesti, kunhan pitäytyy laatumerkeissä. Laipoista ei enää kärkipyörän laakerit hajoa, harvemmin kärkipyörä halkeaa. Laippaa vaihdetaan, kun ketju alkaa horjumaan liian kuluneessa urassa.
”Opetuslapsilla” pyrkii ketju lähtemään laipan päältä pois alkuvaiheessa, mutta opettamalla ja neuvomalla sekin ”tauti” paranee oikein hyvin. (On joitakin, jotka väittää vastaan, mutta uskoo ne pikkuhiljaa – ja myöntävät oppineensa).
Sahan käyttö – samaan malliin kuin huippuammattilainen sitä käyttää, on taitolaji, jota ei täydellisesti monikaan opi. No heillä pitää ketju olla aina niin tiukalla, että se naukuu pyöriessään.
En ikinä laittaisi 1,6 milliselle laipalle 1,5 millistä ketjua. Itse asiassa en ostaisi uutta sahaa 1,6 millisellä laipalla, ellei se olisi väh. 100 kuutioinen saha.
En myöskään ostaisi sellaista sahaa, jossa on avohampainen vetoratas, jos se ei olisi Pikku.Tilhi.
Mikä ajatus tuossa 1.6. 325 mitassa on? Poikkeava standardi kun täällä kaikki kaupat myy kuitenkin 1.5:sta. Möhkösahoissa on 1.6 mutta ne on isoa 3/8:a.
Ketjut on niin halpoja ettei ole viitsinyt juuri leikkiä ja investoida työkaluihin. Muutaman kerran joitakin harvinaisia mittoja tehnyt. Ihan vaan em. rälläkällä,pistepuikolla ja pallovasaralla. Hyvin yksinkertaista.
Ketjutyypillä ei ole ollut niin hirveätä merkitystä. Kaikilla on mennyt puu poikki kun on terässä. Ammattikäytössä tai ellei viilausasiat ole hanskassa niin voi perehtyä asiaan tarkemmin. Pääosin mennyt perusketjuilla. Helppo viilata ja hyvä tarjonta. Talttaketjua ja äkskuttiakin ollut. Ihan ok. mutta ilmankin pärjää vallan hyvin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.