› Keskustelut › Metsänhoito › 75% Suomen metsistä jatkuvaan kasvatukseen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 85)
1 2 3 … 7 8 9
  • Tolopainen 2.9.2020, 16:15

    Tiedän vielä nopeamman keinon, pitää olla puustoa, jotta ostajat maksavat itsensä kipeäksi.

    Tolopainen 2.9.2020, 16:21

    Nalle ei ole hirvimiehia. Hän jahtaa fasaaneja Ruotsin kunkun kanssa mm. Käyttää niitä samoja mustia pikku kenkiä, joilla esiintyy usein julkisuudessa.

    tamperelainen tamperelainen 2.9.2020, 22:15

    Herlinit ovat samanlaisia salonkikommunisteja kuin Erkotkin.Siipeillään joka käänteessä vihervasukkeja.Suurkaptalisteilla on ihan omat leikkinsä.Niillä ei rahvaan kannata vaivata päätään.

    tamperelainen tamperelainen 2.9.2020, 22:17

    Nalle ei ole hirvimiehia. Hän jahtaa fasaaneja Ruotsin kunkun kanssa mm. Käyttää niitä samoja mustia pikku kenkiä, joilla esiintyy usein julkisuudessa.

    Eiköös Nallella ole punaiset kengät?Vai farkutko vain oli punaiset?

    tamperelainen tamperelainen 3.9.2020, 09:42

    Suomalainen metsänjalostus on tehnyt huipputyötä.Uusilla siemen- ja taimimateriaaleilla puun kasvu on selvästi parempaa .Eri-ikäiskasvatuksessa mennään ”maatiaiskannoilla eikä jalostushyötyä  pystytä hyödyntämään.Tarvitaan myös taimikonhoitoa,jos taimia sattuisi syntymään.Jatkuva kasvatus ei ole ollenkaan joka paikan(75% !?) metodi.Etukäteen pitää tarkkaan arvioida kuvion taimettumispotentiaali,joka ei ole aivan helppoa.

    JKssa metsää ryöstetään,harvennushakkuita harvennusten perään,vajaatuottoisia alueita tai aukkoja ei uudisteta,kaikkia metsään liittyviä kustannuksia vältetään.Tämä tyyli ajaa alas suomalaista metsätaloutta.”Puujalka” alkaa lahota

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.9.2020, 09:52

    Allekirjoitan tamperelaisen lausuman täysin. Jos joku sanoo että kolme neljännestä jatkuvapeitteiseen malliin, silloin voi kysyä, kenen kannalta? Simulointi ja optimointi ovat hyviä työkaluja eri tavoitteiden ja eri painotusten vertailuun, mutta tulosten tulkintaa ei voi tehdä, ellei tiedetä mikä oli harjoituksen tavoite, mitä maksimointiin?

    On aivan eri asia (vaikka RR onkin eri mieltä) optimoida metsien käsittelyä yhteiskunnan kannalta ja yksittäisen metsänomistajan kannalta. Tilanne on koko ajan muuttuva. Esimerkiksi nyt nähdään kehitys, jossa metsäteollisuuden kansantuoteosuus alenee ja matkailun osuus kasvaa. Matkailu tuo myös tuloja ulkomailta samalla lailla kuin paperin vienti.

    Nyt Lapissa tuskaillaan, että menetetäänkö koronan takia joulusesonki eli 400 brittien tilauslentoa. Voi kysyä, onko tämä kestävää matkailua? Vai pitäisikö ehkä mieluummin investoida Tallinnan tunnelin ja Rail Balticaan? Jos rata jatkuisi aina Jäämerelle saakka, se olisi kiinnostava matkailureitti. – Meni ohi aiheen. Sorry.

    Mettämakuri 3.9.2020, 10:09

    Toisaalta se on hyvä kun nuo raha miehet kokeilee jk:ta omalla  kustannuksellaan. Saadaan me muut sitten joskus tutkimustuloksia.

    Onko tiedossa kuinka paljon metsähullutuksella on tällä hetkellä jk. Koealaa?

    Puuki 3.9.2020, 11:51

    MH:lla on ainakin 15 000 ha jk-koealoina. Mutta siitäkin kuului valitusta, että ei riitä ja jk:een pitää siirtyä laajemmin ennen kuin tuloksia on saatavilla kokeilusta.  Siitä olen samaa mieltä että tuloksien saaminen kestää  pitkään, kun eihän ne jk-metsät kasva tarpeeksi nopeasti, jotta tuloksia voisi olla ennen kuin joskus seuraavan tai sitä seuraavan sukupolven aikoihin.   Kun esim. taimesta rk-lpm korkeuteen kasvu kestää kuusella keskimäärin 42 vuotta (tutkimuksen mukaan) , niin ei ne ihan heti ole useampaan kertaan yläharvennettavassa kunnossa olevia tukkipuumetsiä ne koealueetkaan.   Pointtina jk:een siirtymisen nopeuttamisessa voi tietysti olla joillakin sekin, että koemetsiköiden tuloksista on odotettavissa sen verran vaatimattomia, että parempi siirtyä sen takia ”uuteen malliin” heti lähinnä ihan vain mutu-tuntuman perusteella.

    Muista kokeiluista, laskelmista ja muiden metsäisten maiden kokemuksista yms. on kyllä saatavissa tuloksia mutta ne ei yleensä kelpaa.  Ellei ole ”osaoptimoitu” tilaajan/tekijän  vaatimusten mukaan sopiviksi.

    Gla Gla 3.9.2020, 11:52

    Planter: ”Kartanion tilukset kuuluvat hirvitalousalueeseen, jossa hirvitiheystavoite on 5,5 / 1000 ha ja todellinen tiheys suurempi, eli Suomen suurin. 

    Miksi tällä ja toisella rannikon naapurihirvitalousalueella on Suomen tiheimmät hirvikannat ja tavoitetiheydet. Olen joskus kysynyt Lukelaiselta, vastaus oli, ettei sille ole mitään perusteita.

    Suomen rikkaimmat miehet ovat ostaneet täältä rannikolta isoja vanhoja kartanoita ja ansiokkaasti kunnostaneet kulttuuriperintöä, se on hieno asia, muilla ei siihen olisi varaa.

    Näillä rikkailla isoja kartanoita ostaneilla miehillä on ruotsinkielinen sukunimi ja he ovat innokkaita hirvenmetsästäjiä. Yhden omistajasuvun kantaisä on UPM:n hallituksen puheenjohtaja…Myös alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajalla on ruotsinkielinen sukunimi ja hän on tietysti intohimoinen hirvenmetsästäjä.”

    Tervetuloa alueelle! On täällä muutakin kuin hirviä. Metsästäjä-lehdessä 1/2020 sivulta 20 alkavassa jutussa kerrottiin, miten kauriita saadaan vuosittain traktorikuormallinen tuhannelta hehtaarilta. Mutta pitäähän herrojen saada metsästää.

    Tähän piti laittaa aijaa.comista linkitetty tienvarsikuva, mutta eipä näytä onnistuvan.

     

    Puuki 3.9.2020, 11:58

    Kelpaako muuten vh-peuroillekin mäntytaimikot talvella vai mitä ne syö ruokintapaikkojen tarjoilun lisäksi ?   Metsäkauriit syö joskus pienten kuusten latvoja mutta ei juuri haittaa täällä harvemman kannan alueella ainakaan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 85)
1 2 3 … 7 8 9