› Keskustelut › Puukauppa › 8-kerroksisia puukerrostaloja Jyväskyläänkin

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • 8-kerroksisia puukerrostaloja Jyväskyläänkin

    Sent on: 23.9.2013, 18:46

    23.9. Maaseudun Tulevaisuudessa esitellään vuonna 2014 Jyväskylän Kuokkalaan rakennattavien 8-kerroksisten puukerrostalojen rakenneratkaisuja.
    Näitä isoja puukerrostalohankkeita on ympäri valtakuntaa.
    Pidän sitä metsätalouden kannalta erittäin myönteisenä asiana.
    Maailmallahan näitä taloja on tehty huomattavasti yleisemmin.
    Suomi tuli mukaan jälkijunassa, mutta hyvä näinkin.

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Timppa 28.1.2014, 09:17

    Epäilemättä talot saadaan pysymään pystyssä. Sprinklaus turvaa myös palon varalta.

    Minulle on arvoitus kuitenkin se, miten rakenteisiin päässyt vesi pystytään kuivaamaan niin, ettei synny uusia homepommeja. Ja vesiongelmiahan vuorenvarmasti syntyy. Esimerkkejä:
    Putkivuodot ja sprinklerien laukeamiset vahingossa tai palotapauksessa. Vuokrataloissa harjoitetaan aika yleisesti hampunkasvatusta kasvihuoneoloissa. Välillä saa lukea tapauksista, joissa joku on sammunut kesken suihkun ja tukennut lattiakaivon. Tapaus on huomattu vasta, kun vesi on tulvinut alakertaan.

    Siis veden kanssa on odotettavissa ongelmia, ellei kaikkia riskejä ole analysoitu huolellisesti ja niihin varauduttu. Siihen, että onko näin tehty, en ota kantaa, koska en tunne suunnitelmia. Mahdollisella puukerrostaloasunnon ostajalla on kyllä vaativa selvitystehtävä. Omaa rahaani en normaalitilanteessa sijoittaisi tuollaisen asunnon ostamiseen

    Puun takaa 28.1.2014, 17:13

    Puukerrostalot eivät ole mikään uusi asia. Muualla niitä on tehty iät ja ajat. Talotekniikka on kehitetty puukerrostalojen tarpeita vastaaviksi.
    Nykyään uusien talojen kylpyhuoneisiin tehdään kaksi lattiakaivoa juuri tulvimisen varalta, ja uudet sammutusjärjestelmät eivät enää perustu veteen. Mitä rakenteiden kastumiseen tulee, ei betoni ole materiaalina juuri puuta parempi. Homeesta johtuvat sisäilmaongelmat ovat lähinnä betonirakennusten riesa, kun rakennusvaiheessa ei ole ollut riittävästi aikaa rakenteiden kuivattamiseen. Myös vanhojen betonirakennusten saneeraukset ovat joskus menneet pieleen, ja homeongelmat ovat alkaneet heti kun rakennukset on ison remontin jälkeen otettu uudelleen käyttöön.

    Timppa 30.1.2014, 14:17

    Oulussa remontin yhteydessä sattunut mittava vesivahinko aiheutti mittavia tuhoja asunnossa ja 4-5 kerroksessa sen alapuolellakin. Kertoi tänään Iltasanomat nettisivullaan.

    Kuivuisiko puutalo? Mitä luulet Puuntakunen. Puu on hyvä materiaali pientalossa, mutta tuollaisia riskejä en kyllä haluaisi ottaa itselleni.

    Yleensä tässä ”puutaloaatteessa” on osin ihan aitoa ja ymmärrettävää ideologiaa. Osin sitten taas kyse siitä, että kierretään joitakin tonttienluovutusehtoja. Tuskin koskaan kyse on aidosta kilpailukykyisestä tuotteesta. Asuintalon runko muodostaa niin pienen osan hankkeen kustannuksista, ettei siinä itsessään saada merkittäviä säästöjä aikaan. Oleellista on sitten seurausvaikutukset. Siis palonsammutusjärjestelmät tupaviemäröinnit riskien todelliset kustannukset ym.

    Kuitupuunkasvattaja 30.1.2014, 14:24

    Vesivahinko betoni- tai tiilitalossa on jokseenkin samanlainen vahinko kuin puutalossa.

    Vesi kastelee jokatapauksessa eristeet. On aivan sama, että onko eriste betonielementin sisällä tai puulevyjen välissä. Rakenteen tulee olla täysin vesieristetty ennenkuin se kestää vedentulon. Nykyaikainen uima-allas kestää vettä. Uima-allaskaan ei pidä vettä, jos se on pelkässä betonikupissa eikä sitä ole vesieristetty.

    Saas nähdä viihtyvätkö Oulun Klubitalon asukkaat tai työntekijät enää talossa, jossa eristeet ovat kastuneet.

    Timppa 30.1.2014, 14:56

    En ole kyllä kuullut, että yhtään betonitaloa olisi vesivahingon takia jouduttu purkamaan. Puutalossa tuon laajuisen vahingon tapahtuessa purku-uhka olisi suuri.

    Pahin omakohtainen kokemukseni vesivahingosta on, kun erään vakuutusyhtiön pääkonttorin yläkerroksissa putkikuilussa 15 cm:n sadevesiviemärin liitospanta petti ukkossateen seurauksena. Olin vastannut talon suunnittelusta ja rakentamisesta. Näky oli hurja. Vettä tunki alakerroksiin saakka. Kellarissa oli puhelinkeskustila ja muuntamo. Jotenkin tuurilla pystyttiin ne suojaamaan. Lopulta vauriot rajoittuivat vain jonkin lattiapinnoitteen uusimiseen. Puutalossa tilanne olisi ollut totaalisesti toisenlainen. Sen opin, että lähtökohtana pitää olla, että missä vain voi sattua suuri vesivahinko. Suunnittelun on lähdettävä tästä. Jos rakennus voidaan kuivata, niin ongelma voidaan unohtaa. Jos rakennusta tai sen tärkeitä osia ei, niin sitten suojauksien on kaikissa olosuhteissa toimittava. En usko, että puukerrostaloja pystytään tällä filosofialla toteuttamaan.

    Timppa 30.1.2014, 15:23

    Jatkan vielä:
    Kuinka Oulussa lämpöeristeiden kävi, ei ole tiedossa. Se on kyllä tiedossa, että ainakin monesta niin betoni kuin tiilitalosta ne ovat kuivaneetkin. Eristeet ovat yleensä epäorgaanista ainetta, joten niiden homehtuminen on vähäistä.

    Esimerkkinä eristeongelmista on vaikka reilut 30 vuotta sitten Helsingin Katajanokalle muuratuilla tiiliulkoseinillä toteutetut talot, joista ensimmäisestä mm Presidentti Koivisto osti asunnon. Siellä tuuli painoi sadeveden tiilensaumoista ym seinän sisään. Vesi tunki asuntoihin yleensä ikkunoiden yläpuolelta. Kyllä nekin talot ovat pystyssä. Eikä niitä ulkoseiniäkään ainakaan alkuvaiheessa purettu. Onko sitten myöhemmin, en tiedä.

    Eivät ne uima-altaat tosiaankaan pidä aina vettä. Oikea suunnittelu ottaa tämän huomioon.

    Kuitupuunkasvattaja 30.1.2014, 16:40

    Timppa epäilee, että voisi asua kastuneessa betonitalossa?

    Käypä joskus vaikka purkutyömaalla katsomassa millaiseksi sienimöksi kastunut eriste betonilaatan sisällä on muuttunut.

    Kyllä se on niin, että ainakin lasi- ja kivivillat (mineraalivillat) ovat kastuneena erittäin hyvää kasvualustaa. Siellä on aina sen verran ravintoa, jota sieni tarvitsee elääkseen. Itseasiassa luottaisin puukuitueristeisiin enemmän kuin lasi- tai kivivillaan, jos vesivahinko on päässyt syntymään. Ne puhtaat puukuidut saattavat jopa estää sienen kasvun, jos ne saadaan nopeasti kuivaksi.

    Timppa 30.1.2014, 17:24

    Sen verran vielä jatkan, että pahimmassa tapauksessa voidaan kivitalon ulkoseinät jopa vaihtaa. Runko jää pystyyn ja sisuskalut.

    Puutaloon kun kosteus kunnolla pääsee, niin on kyllä aika tehtävä kuivatella.

    Näistä asioista pitää kyllä puhua rehellisesti. Ammatissa olevat eivät tietenkään voi, koska saattavat menettää asiakkaita. Itse olin aikoinani rakennusalalla liki 40 vuotta. Vastuullani on ollut mm tuhansien asuntojen rakentaminen. Kantapään kautta oppi olemaan hyvin varovainen.

    Varmasti on myös tuollaisia elementtejä, joiden eristeet ovat vetistä mössöä. Tiedän syynkin. Huonosti suunnitellut pellitykset niin räystäillä kuin ikkunoissakin. Se minua ihmetyttää, että samoja virheitä tehdään vuosikymmenestä toiseen. Me opittiin kyllä ensimmäisestä vahingosta.

    Puun takaa 30.1.2014, 17:56

    Puukerrostaloja on tehty hyvin kauan etenkin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, samoin Ruotsissa. Heillä on varmasti ehtinyt kertyä paljonkin kokemuksia myös vesivahingoista. Kuivattamistahan se kastunut materiaali aina vaatii, oli se sitten puuta tai betonia.
    Puurakentaminen lisääntyy joka tapauksessa koko ajan maailmalla ja täällä Suomessa, ollaan me siitä täällä mitä mieltä hyvänsä.

    Timppa 30.1.2014, 18:21

    On siellä lännessä rakennettu. Tosin en heidän talojaan aina referenssinä käyttäisi. Niin kevyesti ne on rakennettu.

    Olen vetänyt monenlaisien rakennushankkeiden suunnittelua, välillä jossain epäonnistuenkin. Sen olen kuitenkin oppinut, että mahdollisimman yksinkertaisten suunnitelmien pohjalta rakennettu hanke onnistuu parhaiten. Jotenkin en tajua sitä, että joudutaan monimutkaisiin palosammutus- viemäröinti ym järjestelmiin, jotta voitaisiin hyvin pieni osa hankkeesta toteuttaa puusta. Kun sitten vielä tiedetään, että rungon totaalivaurio merkitsee talon purkamista.

    Epäilemättä puutalorakentaminen jossain määrin voi lisääntyä. Valtamenetelmää ei ainakaan nykyisissä olosuhteissa siitä voi tulla. Suurempien kaupunkien olosuhteet sen määrittävät. Kahden eri menetelmän käyttö tietenkin nostaa kustannuksia, joten kansantaloudelliset hyödytkin jäävät vähäisiksi.

    Parempi olisi lisätä vientiä esim Japaniin tai muille maanjäristysalueille, joissa puusta on todellista hyötyä. Käytettäisiin kaikki nämä kotimaan puuhasteluihin uhratut rahat viennin edistämiseen. Paranisi vaihtotasekin.

    Kriittisiä näkemyksiä esittävät leimataan luonnollisestikin taantumuksellisiksi. Ehkäpä sitä olenkin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3