› Keskustelut › Puukauppa › 8-kerroksisia puukerrostaloja Jyväskyläänkin

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • 8-kerroksisia puukerrostaloja Jyväskyläänkin

    Sent on: 23.9.2013, 18:46

    23.9. Maaseudun Tulevaisuudessa esitellään vuonna 2014 Jyväskylän Kuokkalaan rakennattavien 8-kerroksisten puukerrostalojen rakenneratkaisuja.
    Näitä isoja puukerrostalohankkeita on ympäri valtakuntaa.
    Pidän sitä metsätalouden kannalta erittäin myönteisenä asiana.
    Maailmallahan näitä taloja on tehty huomattavasti yleisemmin.
    Suomi tuli mukaan jälkijunassa, mutta hyvä näinkin.

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Puun takaa 30.1.2014, 18:41

    Tuo kahden lattiakaivon käytäntö, kuten myös vedettönät sammutusjärjestelmät on yleistymässä kaikissa suuremmissa rakennuskohteissa, ei ne ole sinällään mitään erityisiä puutalojen juttuja.

    Gla Gla 31.1.2014, 05:08

    Timppa: ”Pahin omakohtainen kokemukseni vesivahingosta on, kun erään vakuutusyhtiön pääkonttorin yläkerroksissa putkikuilussa 15 cm:n sadevesiviemärin liitospanta petti ukkossateen seurauksena. Olin vastannut talon suunnittelusta ja rakentamisesta.”

    Ongelmia syntyy rakennusmateriaalista riippumatta ennemmin tai myöhemmin, jos sadevesiä ei ohjata rakennuksen ulkovuolelle vesikaton ja räystäiden avulla. Tämä on ollut tiedossa niin kauan kuin taloja on rakennettu, mutta vieläkään sitä ei kaikki usko.

    Gla Gla 31.1.2014, 05:10

    Tätä hanketta ei taida olla vielä mainittu tässä keskustelussa:

    http://yle.fi/uutiset/kajaaniin
    _suunnitellaan_puurakennus
    alueita/7058538

    Timppa 31.1.2014, 08:35

    Kuten Gla:kin aivan hyvin tietää, niin on laajoja rakennuksia, joissa ei voi käyttää niitä räystäitä ja ulkopuolisia syöksytorvia.

    Toisekseen Suomen ilmastossa lumi aiheuttaa ongelmia. Miltei vuosittain joku on kuollut tai ainakin loukkaantunut, kun ulkopuolisilla räystäskouruilla varustetun rakennuksen katolta on jäälohkare pudonnut jalankulkijan päälle. En ole huomannut, että sisäpuolisten sadevesiviemäreiden käytöstä olisi aiheutunut henkilövahinkoja.

    Vaikka turmilta vältyttäisiinkin, niin lumenluonti kerrostalon harjakatolta on taloyhtiölle suuri vuosittainen kustannus. Olen suunnitteluttanut kummallakin tavalla toteutettuja rakennuksia. Minun ja epäilemättä monen muunkin, kun katsotaan katukuvaa, mielipide on, että Suomen ilmastossa sisäpuolinen sadevedenpoisto kerrostaloissa on yleensä järkevämpi ratkaisu.

    Gla Gla 31.1.2014, 08:45

    Ymmärrän perusteesi, jos on kyse jostain laajasta hallista, kuten automarketista. Mutta kaupunkikeskustaan rakennettavan kerrostalon kohdalla en ymmärrä perustettasi. Kyse on vain arkkitehtisuunittelusta, kaavoituksesta ja ylipäätään siitä, halutaanko varautua katolta putoavaan lumeen. Mutta rakennusten suunnitteluhan on kuuluisaa siitä, että käyttäjien mielipidettä ei arvosteta.

    Sisäpuolisen vedenpoiston järkevyyttä voi olla hankala selvittää kiinteistön omistajalle, kun 6 tuuman putki pettää ukkoskuurossa. Joko uutena tai sitten 40 vuotiaassa rakennuksessa.

    Timppa 31.1.2014, 08:58

    Ollaan Gla aika kaukana aiheesta.

    Aivan omakohtainen esimerkki. Minulla on harjakattoinen omakotitalo. Joinakin vuosina määrätyillä tuulilla lunta kerääntyy ulokkeeksi räystään ulkopuolelle. Minä pudotan sen maasta käsin K-raudasta ostamallani kapineella. Jos kyse olisi kerrostalosta, niin aina pitäisi mennä jonkun roikkumaan räystäälle pyryn jälkeen.

    Kaikkeen ei siis voi vaikuttaa suunnittelullakaan. Olisi kansantaloudellisesti erittäin tyhmää tehdä ratkaisuja, joista aiheutuu vuosittain rakennuskannan lisääntyessä kasvavat käyttökulut. Lisäksi tapahtuu vaurioita niille harjakatoille.

    Gla Gla 31.1.2014, 09:12

    Ollaan ihan aiheen ytimessä. Sinulla on huoli virheiden seurauksista puurakennuksissa. Kemerakeskustelussa esitit huolesi kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten myötä ilmenevistä ongelmista rakenteille. Tässä on kyseessä täysin sama asia. Rakennus on mahdollista suunnitella toimivaksi noilla eristemäärillä. Ongelmana on vain se, että rakenne sietää paljon vähemmän virheitä kuin heikommin eristetyt rakenteet. Koska virheitä tulee niin suunittelupöydällä, työmaalla kuin käytön aikanakin, riski ongelmille kasvaa.

    Jokaisen lumpyryn jälkee ei kerrostalojen räystäille ole lippoja näkynyt ilmaantuvan. Itse olen tosin asunut räystättömässä kerrostalossa, jonka yhteen nurkkaan lippa joka talvi kertyi. Eli räystäs ei ole syy tähän ongelmaan. Tuuli vain pyörii siinä sopivasti ja koska tätä ilmiötä on kenenkään mahdotonta rakenteellisesti hallita, täytyy se ottaa huomioon tontin käytössä.

    Tällä hetkellä asun harjakatollisessa talossa. Aluskate on jo ikääntynyt, vaikka rakenne on vasta 20-vuotias. Onneksi harjakatto antaa paljon anteeksi, vesi ei valu sisään. Tilanne olisi paljon huonompi, jos kyseessä olisi tasakatto. Mutta tässäkään tapauksessa en voi käsittää vesikaton rakennetta. Periaatteessa vesitiiveyden varmistaminen on ohuen pahvin tai muovin varassa, jonka uusiminen on hyvin työlästä. Onneksi nykyään jo osataan tehdä viisaampiakin rakenteita, tosin niitä harva pitää tarpeellisena. Poikkeuksena ehkä saaristoon tms. vaativaan paikkaan rakennettaessa.

    Timppa 31.1.2014, 11:04

    Aletaan olla Gla:n kanssa samoilla linjoilla.

    Tuosta alakateasiasta. Minulla on naapurissa 4 yksittäisasunnon yhtiö. Valmistunut joskus 1980-luvun lopulla. Muutama vuosi sitten kaikki tiilikatot uusittiin. Ilmeisestikin alakateongelmien vuoksi. Se on siis sinullakin edessä.

    Kyllä aina on ollut tiedossa kuinka pitää rakentaa. Meillä maalla on suuri tiilinavetta (ei enää alkuperäisessä käytössä). Se oli katettu joskus 60 vuotta sitten sementtikattotiilillä. Ruoteitten alla oli bitumipahvi umpilaudoituksen päällä. Tuolla tavoin rakennettu katto olisi kestänyt vaikka kuinka. Ongelmana oli tiilien haurastuminen. Päätettiin lankomiehen kanssa hoitaa katto kuntoon, ettei jälkipolvien tarvitsisi valittaa. Päätöksentekokin oli helppo kahdestaan. Nyt siinä on Rautaruukin peltikatto teräsruoteiden päällä ja kunnon muovinen aluskate. Ei tarvinne lastenlastenkaan murehtia.

    Puun takaa 14.3.2014, 20:09

    Kaksi heinolalaista puuelementtitehdasta ja rakennusliike saivat jättiurakan.

    Koskisen Oy, VVR Wood Oy ja Rakennusliike Reponen toteuttavat Vantaalle vuonna 2015 Euroopan suurimman puukerrostalon.

    Rakennus, jonka asuinpinta-ala on yli 10 000 neliömetriä tulee saamaan paljon julkisuutta, sillä se on yksi Vantaan asuntomessujen vetovoimakohteista.

    ARA-rahoitteiseen seitsenkerroksiseen puukerrostaloon tulee 186 asuntoa, joista asumisoikeusasuntoja on 79 ja vuokra-asuntoja 107 sekä pysäköintitiloja noin 80 autolle.

    Vantaan talossa toteutetaan Rakennusliike Reposen johdolla kehitettyä PuuMera-konseptia, jonka ensimmäinen näyttö oli Vierumäelle valmistunut puukerrostalo.

    – Vierumäen peruskonsepti toimii sellaisenaan Vantaalla. Parannuksia tulee muun muassa lämmöneristyksen osalta omista energiatehokkuuden kehittämisvaatimuksistamme johtuen, sanoo Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela.

    Koskisen taloteollisuuden johtajan Juha Kohosen mukaan tilaus takaa työt elementtilinjan kymmenelle työntekijälle kahdeksi vuodeksi

    – Vantaan kohteeseen tehdään noin tuhat elementtiä. Enimmäkseen ne ovat ulko-ja sisäseinäelementtejä.

    Kohteen välipohjaelementit toimittaa VVR Wood oy. Nämä työt työllistävät alkuvaiheessa 4-5 työntekijää.

    Itä-Häme

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
1 2 3