Keskustelut Metsänhoito Aavistusmetsänhoito

  • Tämä aihe sisältää 91 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 91)
  • Aavistusmetsänhoito

    Tähän asti on puhuttu vain aavistushakkuista. Uudeksi termiksi nousee nyt lintulain myötä aavistusmetsänhoito. Kuka esim. enää arvaa jättää havupuutaimikkoon lehtipuuryhmiä tai lehtipuita yleensäkään? Kun lukee uuden lain sisältöä, vastuuseen voi joutua lähes kuka vain, ja milloin vain. Lintujen pesät kun on huomioitava hoitotöissä ja hakkuissa aina, eikä vain pesintäaikana. Metsäteiden lehtipuuvaltaiset laidat ovat monesti täynnä linnunpesiä. Kuka enää arvaa mennä niitä raivaamaan koko vuonnakaan, kun kuka tahansa ohikulkija voi alkaa leipoa sinusta rikollista?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos haluaa verrata puulajisekoitusta puhtaaseen monokulttuuriin, pitää verrata taimikoita joissa on sama runkoluku. Vaikka kahta kuusen taimikkoa joissa on molemmissa esim. 1500 tainta: toisessa on 300/1500 (20 %) koivua ja toisessa on 1500 kuusta (0 % koivua). Tällaisessa vertailussa en usko suurta kasvueroa syntyvän.

    isaskar keturi

    Olen Kahlslagin kanssa samoilla linjoilla. pitää olla taimikossa iso aukko, että siihen jää lehtipuita. Myöhemmissä harvennuksissa lehtipuutakin voi jättää ja siellä ravinnekiertoa edistävä vaikutus on sekapuustolla merkittävämpi. Metka tukea tulee mikä tulee jos tulee, kun taimikko on hoidettu kuntoon.

    Kahlschlag Kahlschlag

    En osaa tuohon muuta todeta kuin, että se Metlan/Luken tutkimus oli tehty koealoilla eli oli empiirinen, mutta saa siihen olla uskomattakin, jos siltä tuntuu, se ei ole minulta pois.

    Minä noudatan silti jatkossakin omia metsänhoitoperiaatteitani, jotka perustan empiirisiin metsänhoitotutkimuksiin siitä, miten metsä saadaan kasvamaan parhaiten. Matti Kärkkäinen, vaikka häntä varmaan pidetäänkin menneen maailman miehenä, tietää myös paljon siitä.

    Usko, vaikka olisi miten vahva, ei näkemykseni mukaan voi korvata tieteellistä tutkimusta. Tulevaisuutta koskevat tietokonesimuloinnit eivät ole tieteellistä tutkimusta, koska kukaan ei voi tässä maailmassa tietää tulevaisuutta.

    Ja ketkäpä muut kuin erityisesti vihervassariuskovaisturakaiset ja jk-hörhöt vetoavat näihin tietokonesimulointeihin.🤣

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No ehkä tekoäly osaisi vastata. Muistelen että Kari Mielikäinen raportoi että koivusekoitus männikössä lisäsi kasvua.

    Tuossa on kaavio sekametsien pinta-aloista.

    https://www.luke.fi/fi/projektit/sekava/sekametsat

    oksapuu

    Laitoin raivaussahat varastoon, pidetään vähän kesälomaa, mutta 16.7 jatketaan ja raskaalla kädellä…

    Näyttää vähän siltä että nuo vanhat järeät kuusikot pitää laittaa lappeelleen. Hinta on kohdallaan ja taivaanrannassa on tummia pilviä

    Panu Panu

    Tapion Taskukirja 2018 sanoo, että lievä koivusekoitus kuusikossa saattaa hieman lisätä puuntuotosta.

    Visakallo Visakallo

    En tiedä, johtuuko se poliitikkojen huonosta itsetunnosta, ulkopuolisesta vaikuttamiseta, vaiko jostain muusta, mutta Suomella tuntuu olevan aivan ilmiömäinen kyky toimia yhteisillä foorumeilla itselleen vahingollisella tavalla. Ero jo pelkästään Ruotsiin ja Balttian maihin on aivan selkeä. Suurempiin EU:n jäsenmaihin meitä ei voi edes verrata.

    Kuusiuskova

    Älä nyt, me ollaan maailmanmestareita ampumaan itsemme jalkaan, ja oikein kunnolla.

    Nostokoukku

    Suomen 20 miljoonasta kasvullisesta metsähehtaarista 14%, 2,8 miljoonaa hehtaaria, on sekametsiä. Näistä lehtipuuvaltaisia on 26%, 0,7 miljoonaa hehtaaria. Ei huolta huomisesta.

    Visakallo Visakallo

    Mutta lehtipuuvaltaiset metsät lisääntyvät Suomessa nopeasti joko hoitamattomuuden tai hoidon ansiosta. Iselläkin osuus on noussut alle viidestä prosentista nykyiseen 18 prosenttiin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 91)