Välillä mennyt yli keskiarvohintojen, välillä ali. Hintatilastoissa on niin paljon ongelmia, ettei niitä kovin tosissaan kannata ottaa. Esim raportointiviive ja sitten se kaikken älyttömin asia: tilastot näyttävät 4 viikon keskiarvoa.
A.J., ehkä lähimpänä markkinahintaa Suomessa on Nokian osake Helsingin pörssissä. Juurikaan hintavirheitä ei voi syntyä, koska markkina korjaa ne. Ostoa ja myyntiä riittää.
On paljon syitä, miksi en pidä esim Metsälehdessä tilastoituja hintoja markkinahintoina, mutta joitain.
1. Suomessa on paljon puunmyyjiä, jotka tekevät elämässään 1-3 kauppaa. Pienellä jututuksella ammattiostaja (satoja kauppoja vuodessa) pystynee ostamaan ”toleranssin” alaraunaan tällaisessa tilanteessa.
2. Leimikot ovat erilaisia ja amatöörimyyjä ei tiedä hinnanmuodostusta.
3. Puukaupassa tehdään kauppaa myös niistä ”lippiksistä” eli on paljon tilastoissa näkymätöntä.
4. Ostaja ilmoittaa ostohintansa haluamallaan tavalla tilastointiin. Mikähän on ollut keskimäärin esim. hakkuun toteuma suhteessa kauppakirjan arvioituihin puumääriin.
Metsätilakaupasta on tullut (jälkikäteen) läpinäkyvää, kun Hannu Liljeroos alkoi julkaista tilakohtaisia kauppatietoja. Jotain tällaista pitäisi saada puukauppaankin (hankalaa): runkotilavuus, metsäkuljetusmatka, rekkakuljetusmatka, kaupan suuruus,… Markkina ei korjaa näitä vääristymiä, kun ostajia on vähän yli yksi ja myyjä on hieman tietämätön.
Uskon hyvin, että Visakallo on saanut tilastoituja keskihintoja suurempaa hintaa kaupoistaan tuntien hyvin myytävän tuotteen, tuntien hinnanmuodostuksen, tuntien ostajan tarpeet,….
Visakallo saa varmaan keskimääräistä parempia hintoja koska hänellä on paremmat leimikot. Hän todennäköisesti myös osaa kaupankäynnin kiemurat keskimääräistä paremmin.
Kun Metsälehden tilasto koostuu todellisista kauppahinnoista, nuo hinnoittelun virheisiin yksittäisen ostajan kohdalla liittyvät seikat sisältyvät tilastoon. Markkinahinta on juuri sillä hetkellä maksettu hinta.
On todellisiakin vääristymiä kuten:
– tilastot näyttävät 4 viikon keskiarvoa > juuri tämän viikon hintataso pitää kysyä alan toimijoilta
– on paljon tilastoissa näkymätöntä > kuten usein kauppaa käyvän bonukset, ja hakkuutähteiden korjuu joka hinnoitellaan erikseen
Visakallon saa parempia hintoja, jos yleensä myy leimikkonsa kesällä, ei talvileimikoita voi kilpailuttaa. Ostajat ostaa osan niistä, mitä on tarjolla.
Voi kilpailuttaa talvileimikoitakin. Riippuu mm. ostajien määrästä alueella , leimikoiden laadusta ja ostajien puun tarpeesta, sehän vaihtelee joka vuosi. Kaikki sahat ei varmaan ilmoita kantohintoja tilastoihin.
Tolopainen: ”Minä en ymmärrä sitä, miksi joku yhtiö haluaisi maksaa Visakallon puista enemmän kuin muiden. Harvinaisen tyhmiä ostomiehiä siellä Nastolassa.”
Ensinnäkin TTL tuolla edellä kiteytti kaikkein parhaiten puukaupan hinnanmuodostusta.
Toiseksi Tolopaisen aamullinen kommentti on samaa tasoa, jos minä alkaisin täällä vängätä, miksi jollekin Tolopaiselle maksetaan jossain Raahessa parenpaa eläkettä kuin jollekin toiselle siellä.
Visakallon rooli työelämässä on jäänyt kovin epäselväksi, myös se ollaanko vielä aktiivisesti mukana metsätilan omistuksessa. Jotain raivaushommia pitää tehdä koko ajan, siinä bisnekset kärsii. Serkkupojalla on 1000ha metsätila, eikä edes omista raivaussahaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
EDIT
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.