Keskustelut Metsänomistus Arvioinneissanne ja mittauksissa rungon poikkipinta-alan muodon huomioiminen

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Arvioinneissanne ja mittauksissa rungon poikkipinta-alan muodon huomioiminen

    Runkojen epäpyöreys vääristää arvioita

    Tuore väitöstutkimus osoittaa, että puunrunkojen olettaminen pyöreiksi johtaa runkotilavuuden järjestelmälliseen yliarviointiin.

    Näin toteaa MMM Minna Pulkkanen tuoreessa väitöstutkimuksessaan.

    Mietin miten tämä tohtorisihmisen tutkimus arvioinneissa tulisi huomioida, että virhettä ei tulisi. Ilmeisesti on kuitenkin yksittäisessä arviossa merkittävästä asiassa kyse, koska aihetta on tarvinnu tutkia tohtorisväitöksessäkin ja tutkimus osoittaa runkojen olevan ilmeisen harvoin pyöreitä.

    Miten paljon tämä vaikuttaa valtakunnan metsien arvioinnin tuloksiin, jossa pohjapinta-aloja mitataan paljon?

    Relaskooppimittausmenetelmä ei huomioi runkojen soikeutta laisinkaan.

    Olisi tärkeä tietää, mihin ilmansuuntaan ellipsinmuotoinen poikkipinta-ala on?

    Onko palstalla tietoo, miten sahojen tehdasmitassa asia huomioidaan ?

  • Korpituvan Taneli

    Juuri sain pikkusahan, hankintakauppaa varten tekemän, katkontamatriisin.
    Siinä sanotaan yksiselitteisesti: ”Läpimitalla tarkoitetetaan latvaläpimittaa kuoren päältä, ohuimmalta puolen”

    Ei tule ainakaan liian suuri kuutiotilavuus puulle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Santtu

    Vaikuttaa että Korpituvan Tanelin mitassa ei aiota toimia Mittauslain ja säännösten mukaan ?

    Onko muilla samansuuntaisia kokemuksia, että tehdasmitoissa huomioidaan soikeus vaikka soikeutta ei ole alla ilmi käyvää määrää?

    Miten tällaiseen toimintaan tulisi puuttua? Että Tanelinkin puut tulisi oikein mitattua.

    3.1. Tukin paksuuden mittaus

    Paksuus mitataan latvaleikkauksesta tai enintään 3 cm:n etäisyydeltä latvasta. Mittaus tehdään vaakasuorassa suunnassa, kuoren päältä. Mittauksessa käytetään normaalisti tasaavaa 2 cm:n luokitusta (parittomat cm:t). Mikäli tukin minimiläpimitta on pariton cm-luku, alin luokkaväli on 1 cm:n suuruinen.

    Jos mittauskohtaan sattuu oksapaisuma tai muu paksunnos, mitataan paksuus siitä, missä paksunnoksen vaikutus tyveen päin mentäessä päättyy. Jos kuori on mittauskohdasta kulunut, sen paksuus arvioidaan.

    Huomattavasti soikeista tukeista mitataan kaksi toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaa läpimittaa, joiden keskiarvo on tukin paksuus.

    Huomattava soikeus määritellään seuraavaksi:

    Tukin latvaläpimitta, cm Suurimman ja pienimmän läpimitan ero vähintään, mm
    21 ja alle 15
    23 ja yli 20

    Puutavarapölkkyjen mittaus, maa- ja metsätalousministeriön 30.3.1992 vahvistama mittausohje, Dnro 483/66 MMM 1992;
    Tukkien pituuden mittaus ja kuutiointi tehtaalla, maa- ja metsätalousministeriön
    25.1.1994 vahvistama suositus, Dnro 4656/66/93; ja
    Tukkien keskuskiintomittaus, maa- ja metsätalousministeriön 20.3.1997
    vahvistaman puutavarapölkkyjen mittausohjeen kohta III, Dnro 918/66/97.

    Korpituvan Taneli

    Tiesin kyllä tuon, että sahan ohje on mittauslain vastainen, siksi se jäi luettaessa niin hyvin mieleenikin. Odottelin vain jonkun älähtämistä.

    Tanelin pikkutukkierässä tuo ei ehkä niin merkittävä asia edes ole, mutta periaatteessa iso asia.

    Mitkä ovat käytännön kokemukset muilla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Salonpoika

    Relaskoopilla pohjapinta-alaa mitattaessa kierretään ympyrä eli mitataan kaikista ilmansuunnista jolloin ilmansuunnista johtuva virhe eliminoituu pois.

    Santtu

    Valtakunnan metsien inventoinnissa koealan keskipisteet sattuvat usein kuvion rajalle, poiketen kuviotasoisesta arvioinnista.

    Kun koealan keskipiste on aukolla ja vieressä jonkin matkan päässä iso tukkimetsä. Antaa relaskooppimittaus huomattavia yliarvoja ja kaikenlisäksi jos koealan keskipiste on tukkikuvion itä tai länsipuolella, tulos vääristyy entisestään.

    Arvioisin, ettäsäteettäinen koealamittaus antaa jopa 10 % virheen ylöspäin ja paljonkohan näin heittoa on lopullisissa VMI tuloksissa?

    Oisiko 5% liikaa kuutioita vai paljo. 5% tekee yli 5 miljoonan kuution yliarvion. Tämä mittavirhe osaltaa lisää metsien puuston määrää miljoonia kuutioita, siis todella paljon.

    Korpituvan Taneli

    En alkuunkaan usko, että VMI mittausmenetelmissä olisi tuollainen käppi. Jos se olisi noin helposti todettavissa, niin se olisi kyllä eliminoitu tavalla tai toisella.

    Siinä mielessähän VMI on epätarkka että esim. yhden kunnan alue on liian pieni tarkasteltavaksi, mutta suuremmilla kokonaisuuksilla virheet nollaavat toisensa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Eihän sillä ole väliä vaikka mittaustulos on vähän väärä, koska se on aina samanlainen ja kaikki mittaavat samoin. Sehän tulee otetuksi huomioon sitten valmiin tuotteen saantia laskettaessa.

    Hankalampi olisi esimerkiksi, jos betoniauto ajaisi epämääräisen vajaita kuormia, jolloin joskus muotit jäisivät vajaiksi. Joskus taas jouduttaisiin kippaamaan ylijäämämassa monttuun.

    hemputtaja

    #### Eihän sillä ole väliä vaikka mittaustulos on vähän väärä, koska se on aina samanlainen ja kaikki mittaavat samoin. Sehän tulee otetuksi huomioon sitten valmiin tuotteen saantia laskettaessa.

    Hankalampi olisi esimerkiksi, jos betoniauto ajaisi epämääräisen vajaita kuormia, jolloin joskus muotit jäisivät vajaiksi. Joskus taas jouduttaisiin kippaamaan ylijäämämassa monttuun.
    Lähetetty: 23 h, 58 min sitten
    Lähettäjä: Timppa ####

    Näin se taitaa olla. Puhutaan kiintokuutioista, mutta kyse on kyllä enemmän mittaustavasta kuin umpipuusta.

    Kauppa tehdään sovitulla tavalla mitatusta puusta ei umpikuutiosta.

    Jos kauppasopimukseen kirjataan mittaus viiden metrin päästä, peukalotähtäyksellä, se on sitten hyväksytty mittaus.

    Onko se pääsääntöinen mittaustapa ”eteen sattuvalta puolelta” nykyisin hylätty.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)