Paikalliset asesankarit tänään kettujahdissa.
Koira päästetään irti,jonka jälkeen istutaan autossa,ja odotellaan josko koira ajaisi ketun auton viereen.
Lieneekö samanlaista selkärangatonta pelleilyä muuallakin?
Kyllä ne täällä suunnalla asesankarit on reippaampia ja nousee autosta pois. Istuvat pilkkijakkaralla tien pientareella pyssyn ja puhelimen kanssa. Koiran hommana on rymytä siellä metsässä.
Niiden koiralla on tietysti Gps-paikannin. Ensin katsotaan, että minne päin kettu lähtee, sitten lähdetään sinne passittamaan. Autossa saattaa olla vielä luolakoira, jos kettu menee louheen. Täysin rationaalista touhua.
Pitäisikö juosta koiran vierellä ympäri metsiä vai?Tämä palsta saisi muuttaa nimensä metsästäjien mollaajien palstaksi.Rupeaa siinä määrin harmittaan nämä jatkuvat metsästäjille kuittailut,että on lehden tilauksen jatkaminen harkinnan alla.Kun nuorelle koiralle rämpii muutaman ketun ylös että saa sen pelaamaan niin kyllä sitä mieluummin on aika lähellä autoa kun ajo lähtee saatikka 5km päässä autolta.Ja kun kettuajo lähtee niin lentokelillä ollaan 10minuutissa toisessa pitäjässä.
Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelmassa (tämä versio on luonnos, joka on julkaistu 12.03.2012) sivulla 25 lukee:
”Myyrät ovat ketun pääravintoa”.
Niitä kettu syö vuodessa 10000, yhteensä noin 200 kilogrammaa (vuodessa).
Miten ”setori” pyydystää nuo säästyneet 10000 myyrää (tapettua kettua kohti)? Kettujahan tapetaan juuri siksi, että jäisi enemmän saalistettavaa metsästäjille. MIten valmistat ne ruoaksi?
Miten vältät myyräkuumeen käsitellessäsi metsämyyriä?
10000 säästynyttä (yhtä kettua ja vuotta kohti) myyrää on massiivinen borrelia- (borreliatartunnat ovat viisinkertaistuneet pienpetojentappokampanjan ansiosta), puutiaisaivokuume- ja jänisruttoreservuaari.
Tuohon ”Timpan ” kommenttiin on vielä lisättävä, että jotkut pyydystävät kettuja jopa kahdessa vuorossa . Päivävuoro ajattaa ketun luolaan ilta-/yövuoro kaivelee sen ylös maan uumenista .
Tuo kaivu-urakka käy joskus ihan työstä . Ei tarvitse sen urakan jälkeen kuntosalille lähteä . Ei kyllä jaksaisikaan .
Mielestäni maansiirtotyöt ovat luvattomia toisten maa-alueilla. Jos metsästäjä tuollaista maa-ainesten siirtelyä tekee on aivan maanomistajan asia laittaako edesvastuuseen. Mikään metsästysvuokrasopimus ei tuota kata.
Todellinen luolakoiramies korjaa aina jälkensä. Sillä kohta luola pyytää taas.
Milloinkahan nämä myyräsankarit oppivat sen että myyräkantaa ei voi säädellä pienpetojen määrällä. Myyräkannan lisääntyvät sitä vauhtia että mikään petokanta ei pysty lisääntymään samaa vauhtia. Aino joka todellisuudessa pitää myyristä huolta on taudit ja ravinnon määrä.
Tästä on niin paljon todellista tutkimustietoa että se ei nyt enää luulisi olevan epäselvää kenellekkään. Mutta mukavahan tästä on keskustella vai onko sittenkään.
Metsuri Motokuski:
” Myyräkannan lisääntyvät sitä vauhtia että mikään petokanta ei pysty lisääntymään samaa vauhtia. Aino joka todellisuudessa pitää myyristä huolta on taudit ja ravinnon määrä.
Tästä on niin paljon todellista tutkimustietoa että se ei nyt enää luulisi olevan epäselvää kenellekkään.”
Unohdit nyt kokonaan Suomen talven. Normaali talvinakin myyristä ja hiiristä kuolee n. 80%.
Muistan talven 65/66. Siloin oli alkuun pakkasta ja kohtuullisen paljon lunta. Ensimmäinen suoja tuli maaliskuun alussa ja kasteli lumen ihan maahan asti. Sen päälle taas kova pakkanen. Myyrät juoksentelivat, ne jotka vielä pääsivät liikkeelle, pitkin hankia. Hevosreen raiteissa niitä saattoi jäädä alle muutaman kymmenen metrin välein. Sen talven jälkeen oli laajoja alueita joista myyrät olivat kuolleet kaikki.
Lueppa nyt uudelleen ne tutkimukset. Kyllä pedoilla ja muutamilla siivekkäilläkin on hyvin merkittävä rooli siinä että myyräkannan vaihtelu ei ole niin suurta. Tätä on turha kiistää.
Tutkijoilla tuntuu vain olevan hirveitä oppiriitoja siitä mikä peto, itse kunkin mielestä, on tärkein tässä hommassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.