Keskustelut Metsänhoito Aukkohakkuut historiaan ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 38)
  • Aukkohakkuut historiaan ?

    Uudessa metsälehdessä mielenkiintoinen artikkeli jatkuvan kasvatuksen hakkuusta.
    Täällä on esitetty epäilyjä mahtaako kukaan ostaa jk metsästä puuta ja ainakin Metsä Group on ostajien joukossa.
    Luulenpa että kaikki muutkin tavalliset toimijat.
    Uuden metsälain myötä aukkohakkuiden osuus vähenee tuntuvasti, vain ahneimmat sitä enää harrastavat.

  • jees h-valta

    On sitten kelpoa olla ahne metsänhakkaaja.

    Timppa

    Oli siinä Metsälehdessä toinenkin juttu. Siinä todettiin, että jatkossa ostajat pyrkivät enemmän arvostamaan ostettavien kohteiden laatua. Siis isotöisestä ja huonoa puuta sisältävästä leimikosta maksetaan vähemmän. Vastaavasti laatuleimikoiden hinnat nousevat. Sehän sopii aukkohakkaajille.

    Jos joku haluaa tuhlata rahansa ja vaikeuttaa tulevien polvien hakkuumahdollisuuksia, niin se toki suotakoon.

    Toivottavasti tuo laatuhinnoittelu tulee yleiseen käyttöön mahdollisimman nopeasti.

    Metsäkupsa

    En pidä itseäni ahnaana,mutta taloudelliset ja metsänhoidolliset syyt pitävät huolen aukkohakkuuttajana.Toki olen mahdollisuuksien mukaan hyödyntänyt metsänuudistamisprosessissa luonnon avituksiakin.Jos viherpiipertäjät ei saa kiellettyä niin päätehakkuut pääsääntöisesti aiheuttavat hetkellisen aukon jatkossakin metsissäni.

    hemputtaja

    Olen tainnut mainita huomauttaa ennenkin, mutta toistan taas.

    Harsintajulkilausuma on vuodelta 1948.

    Sen allekirjoittajat olivat opiskelleet ja urautuneet aikana, jolloin tuo ns. jatkuva kasvatus eli harsinta oli lähes ainut menetelmä.

    Tutkijoina olivat yrittäneet saada harsintaa toimimaan, kuten myös käytännön metsäammattilaiset. Päämenetelmiä kutsuttiin nimillä ”varsinainen harsinta tai metsänhoidollinen harsinta”. Turha väittää, että eroavat jk:sta.

    Eivät siis onnistuneet ja löivät hanskat tiskiin. Vastustus taisi olla aika vähäistä ja tulos näkyy myös aloittajan mainitsemassa Metsälehdessä. Kärkkäisen laittamasta kuvasta näkee tukin hakkuiden lisääntyneen melkoisesti noista ajoista.

    Kukaan ei kiellä yrittämästä ja varmasti onnistuu monessa tapauksessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nuo esimetsämiehet eivät olleet tolloja, minkä jk-profeetatkin hyvin tietävät.

    Pinsiön vaari

    Olen nähnyt vain yhden täysin harsien ”hoidetun” metsän. Se riittää sitä lajia. Erilaisia hakkuutapoja taas on ollut nähtävissä sovellettuna hiukan erilaisina versioina vaikka miten paljon. Suurin osa onnistunut hyvin osa jopa erinomaisesti. ”Avohakkuu” on vain iskusana jolla asioihin perehtymättömiä manipuloidaan. Melkoinen joukko ihmisiä sen sanan toistelulla ja pyörittelyllä leivässä pysyy. Ja hyvä niin ei heistä ryskätöihin olisikaan.

    En usko että Suomen kansa niin paljon tyhmistyy että aukkohakkuusta johtuva jaksottainen kasvatus siirtyisi historiaan. Luulisin että erilaisiin uudistustapoihin tulee lisää nykyisistä jatkuvan kasvatuksen joukoista.

    Timppa

    HJ kaipaili vertailuksi jaksollisen kasvatuksen tuottoa. Tässä yksi laskelma. Lähtöolettama on siis sama kuin siinä jutussa. Valmiina on niitä kuusikoita, joten valinta on vapaa. Esimerkiksi meillä on niitä. Ne ovat kuitenkin eri-ikäisiä, joten ei ole mahdollista suorittaa kerralla esimerkiksi koko metsän harvennusta jk-asentoon. Niitä siis uudistetaisiin 60 vuoden kiertoajalla vanhemmista lähtien..

    Hakkuutulot jaksollisessa:
    -ensiharvennus 60×15=900 euroa
    -väljennys 40×18+40×50=2720 euroa
    -uudistus 80×20+320×60=20800 euroa
    tulot yhteensä 24420 euroa
    uudistus- ja perkauskulut 2500 euroa
    Nettotuotto (24420-2500)/60=365 euroa/ha/v (9 m3/ha/v)

    Hakkuutulot jatkuvassa
    -tukkia 4 m3/ha/vx50=200 euroa
    -kuitua 2 m3/ha/vx18=36 euroa
    Yhteensä 236 euroa/v. Siis jaksollinen on tällä olettamalla 55 % edullisempi.

    Tosiasia on tietenkin, ettei se jatkuvan kasvatuksen metsä yleensä kasva edes sitä 6 m3/ha/v. Ei ainakaan ellei sitä täydennysistuteta ja perata. Jotta menetelmät (ilman jatkuvan hoitotöitä) olisivat taloudellisessa mielessä tasavertaiset, niin jatkuvan kasvatuksen metsän pitäisi kasvaa 9,3 m3/ha/v. Taitaa olla utopiaa.

    mustapannu

    Kyllähän se Timpalta hyvä laskelma on mutta saat uskottavuutta
    edes vähän kun laitat jk kertymät oikein.
    Kertymä siis luokassa 80m3/ha josta 60% tukkia. Sama toistuu kasvupaikasta riippuen mutta keskimäärin 20v välein.

    Laskelmasi jaksollisesta kuitenkin osoittaa kuinka huonoa se ”pisneksenä”
    on, puolet menee uudistus- ja hoito kustannuksiin.

    A.Jalkanen

    Uusimmassa Metsälehdessä Pukkala ym kirjoittavat että talousvertailu tulisi tehdä optimoidun jkn ja optimoidun avohakkuusysteemin välillä. Jos otetaan tulojen erilainen ajoittuminen huomioon, tasoittuu tilanne niin paljon, että menetelmien ero kussakin metsikössä menee vaikeaksi ennustaa. Päätöksenteko on vaikeaa.

    Ehkä kannattaisi kerätä kokemuksia aluksi sellaisista metsiköistä, joihin JK näyttää luontaisesti hyvin sopivan, eli nuoret erirakenteiset metsiköt hyvillä pohjilla. Lisäksi erityiskohteet joissa poiminta on paras menetelmä. Ja vaikka sitä markkinoidaan kuusikoihin, metsään pitäisi nuoresta alkaen määrätietoisesti rakentaa sekametsärakenne, muuten uudistuminen ei onnistu. Tämä antaa myös pelivaraa myöhemmin, jos paljastuu, että kuusi onkin tyvilahon saastuttama.

    Korpituvan Taneli

    Olen saanut isältäni opetuksen harsintaan, mutta en sitä sitten noudattanut koskaan. Isänikin, vaikka kuolikin suht nuorena, ehti tunnustaa jaksollisen menetelmän paremmuuden kun näki entisten harsintajätemetsien tilalla kasvavat vireät taimikot.

    Olen siis jaksollisen kasvatuksen kannattaja ja sellaisena pysyn. Jos sitä sitten ahneudeksi sanotaan, niin siitä vaan.
    Toisaalta eikö metsää kasvateta taloudellisen tuloksen toivossa? Miksi sitä tulosta pitäisi tarkoituksellisesti heikentää harsinnalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Mustapannulle.
    Ensinnäkin jaksollisessa kulut ovat luokkaa 10 % myyntituloista. Ei puolet kuten väitit.

    Toiseksi se jatkuvan kasvu. Läksin kasvusta 6 m3/ha/v, joka on minunkin mielestäni yläkanttiin. Se 80 m3/20 v= 4 m3/ha/v on lähellä totuutta. (Jos minulla on 60 ha, jatkuvassa, minähän voin vuodessa myydä 60/20=3 ha:n harvennuksen, siis 240 m3. Jaksollisessa vastaavasti kaksi harvennusta ja päätehakkuun. Kutakin 1 hehtaari) Siis lähtien kasvusta 80 m3 20 vuodessa noilla minun hinnoilla, päästään jatkuvassa vuosituottoon 157 euroa/ha. Siis jaksollinen olisi näin laskien yli 100 % edullisempaa.

    Kolmanneksi. Kuusikossa päästään päätehakkuussa parhaissa tapauksissa (runkojen keskikoko 800-900 l) vähän yli 80 %;n tukkiosuuteen. Jatkuvassa myydään selvästi pienempää puuta. Siis tukkiosuus voi olla tuo 67 %, ei 60 %, kuten virheellisesti väitit . Vaikka se olisi vähän suurempikin, ei se tilannetta muuttaisi merkittävästi.

    AJ:lle
    Sekametsää ei saa syntymään muuten kuin uudistamalla alue. Esimerkiksi me pyrimme kasvattamaan sopivilla maapohjilla sellaista äestämällä ja kylvämällä sen yhteydessä männynsiemen ja täydennysistuttamalla seuraavana vuonna kuusta joukkoon. Joku muukin harjoittaa samanlaista uudistustapaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 38)