”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Älä nyt haban kiihdy. Totuushan me molemmat tiedetään mutta jotkut vain yrittävät venkota asioita jonkun tahon syyksi ja syyllistämisen myötä jopa halut olisi kovat jopa sanktioida selvää suomalaista metsän omistusta johon vain ei ole mahtia vieherkaihilaisillakaan. Kun vielä kansan tukikin häipyy on lopputulos kaikessa kommeudessaan suorastaan huvittava mahalasku. Menee enemmän haboille kuin lainkaan nyt tajuntaan mahtuukaan.
Toiset provoilee ja nauttii suuresti, kun joku vastaa.
Viestin alapuolella on lääke alleviivattuna, ellei pysty lukematta harppaamaan viestin yli seuraavaan. Toki kynnys lyhyen viestin lukematta jättämiseen on suuri.
Mites jos keskinäisen haukkumisen sijaan keskusteltaisiin otsikosta? Miksi avohakkuukielto, vai voisiko avohakkuun haittoja jotenkin lieventää paremmilla toteutuksilla, kun emme halua niistä luopua? Mitä pitäisi tehdä toisin, että avohakkuu kelpaisi myös sitä nyt vastustaville?
Mitähän haittoja avohakkuusta on. Tähän hätään en tiedä kuin lisääntyneen ravinnevaluman, jota sitäkin taidetaan liioitella, kun kaikki hakkuualueet eivät ole joen tai järven rannalla.
Epäilen, että harsintahakkuista noita haittoja löytyy enemmän ja ne olivat aikanaan syy jatkuvasta kasvatuksesta luopumiseen.
Maisemallinen haitta on ainut avohakkuun haitta, johon en itse löydä vastaväitteitä. En tarkoita sitä että vuosikymmeniä samanlaisena pysynyt maisema muuttuu, vaan sitä että tuore avohakkuuala ei ole mielestäni kaunis. Tuo rumuus kuitenkin poistuu muutamassa vuodessa, kun kasvillisuus palautuu. Jokamies voi pysyä poissa aukosta sen aikaa, mutta teiden varsilla niitä silti joutuu katselemaan.
Shokkivaikutusta voidaan lieventää tekemällä aukkoon hakkaamatta jätettäviä näkemäesteitä, kuten riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä sekä rajaamalla aukko taitavasti. Lisäksi voitaisiin tuoda enemmän esiin kohteita, joissa avohakkuu on parantanut maisemaa, esimerkiksi mahdollistanut näkymät avoimeen maastoon pelloille tai järville.
Kauneus on katsojan silmässä joten metsäalan pitäisi enemmän kertoa siitä miksi avohakkuuta tehdään. Itselleni avohakkuuta rumempi maisema on heinittynyt, uudistumatta jäänyt jatkuvan kasvatuksen hakkuu.
Vesiensuojelua voisi parantaa , jos tehdään ojitusmätästyksiä. MH:kaan ei kuulemma tee enää kovin laajoja avohakkuita, muutaman ha:n aukkoja. Suurimpia syitä suuren yleisön avohakkuukielteisyyteen lienee liikenneväylien ympäristöjen huonosti toteutetut hakkuut ja joidenkin luontojärjestöjen propaganda mm. GP:n avosuon esittely avohakkuualueena. Väärään paikkaan tehty kuusikon harsinta-alue on kyllä rumempi tuulenkaatoineen kuin hyvin tehty avohakkuualue joka taimettuu muutaman vuoden sisään hakkuusta. Kuvat ennen ja jälkeen hakkuun kertoo yleensä kuten aloituksessakin vain heti hakkuun jälkeisestä näkymästä ; pitäisi olla mediassa kuvia esim. 5 , 10 ja 20 v:n jälkeen päätehakkuun , kun (mielellään ) sekapuutaimikko on ehtinyt kasvaa jo metsäksi ja th tehty.
Epäilen ettei avohakkuussa juuri ole huonoja puolia. Ja jos on, ne ovat poistettavissa mo:n valisemilla nollakustannuksia aiheuttavilla toimilla. Lähinnä kyse on muun yhteiskunnan ymmärtämättömyydestä. Kyllä me itse osataan ja tiedetään.
Propsit myös täältä Sepolle. Hän perustelee kantansa niin että kansan syvät rivitkin ymmärtävät. Totisesti Seppoa vapaasti mukaillen ihminen voi tehdä mitä tahansa koska alkuräjähdyksen ja auringon sammumisen välillä olemme vain ohikiitävä hetki. Nautitaan siitä ja kemeroista 🙂.
Juuri näin. Joidenkin osaaminen ei vain riitä yhtään mihinkään. Mot.
Hmm, petkeles vai Seppo Vuokko. Kumman teksteillä ja mielipiteillä voisi luontoasioissa olla enemmän painoarvoa? Toinen perehtyy tutkimuksiin, kirjoittaa niihin vedoten, etsii virheitä ja perustelee löytämänsä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.