Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Sitähän tässä ollaan tehty. Siski kummastuttaa piiperokaartin into käydä sössimään toisten omaisuuden hoitotapoja. Ei vain ole mitään asiaa moiseen ja siksi tällainen keskustelukin aiheesta lienee lähinnä turhaa.
Juuri noin. Oikeassa olevat puuntuottajat eivät ole sortuneet sössimään toisten tapoja hoitaa metsiään, varsinkaan piiperöiden. Ollaan onneksi pysytty todella suvaitsevalla asialinjalla. Asiattomuuksiin sortuneet ovat hävinneet pelin juuri sillä samalla asiattomalla hetkellä.
Mielestäni keskustelu ei ole kuitenkaan turhaa, koska meidän velvollisuus on saada muiden metsänhoitotavat muutettua oikeiksi. Koska he ovat typeriä ja väärässä. Saattavat äänestääkin jotain muuta kuin metsäpuoluetta. Muuten kyllä jokainen saa hoitaa metsiään miten parhaaksi näkee. Minä olen vaurastunut merkittävästi puun tuottamisella.
Onko puolueiden välillä jotain eroa. Nykyisen vihervasemiston aikana suuryhtiöt tekevät ennätystuloksia ja kansalaiset ottavat uusia asuntolainoja ennätystahtiin. Kokoomuksella ei olisi mitään lisättävää.
Mainitun Petteri Saarion joku luonto-ohjelma Vienan Karjalasta sattui ohimennen auki. Siinä hän tapansa mukaan ihasteli tienoiden pysähtyneisyyden autuasta tilaa. Totesi tyyliin, että jos nämä alueet olisivat suomalaisilla, kaikki ikimetsät olisi parturoitu rakennetun sahan tai sellutehtaan kitoihin!
Metsälehden Makasiinissa 5/2021 on paljon tarinaa otsikolla ”Väärää menetelmää ei ole”. Pisti silmään kuvan päällä oleva avohakkuun arvionti.
Siinä kerrottiin haittana ”elinympäristön katoaminen laajalta alalta”. Mielestäni väärin sanottu. Yksi elinympäristö kyllä muuttuu äkisti, mutta ei se mihinkään katoa. Muuttuu toisenlaiseksi muutamaksi vuodeksi.
Samassa aviisissa kerrotaan myös uudistusalojen keskikoosta. Pohjoisess 3 ha ja Etelässä 1,1 – 1,5 ha. Voikohan noita pitää laajoina aloina.
>“Habitaatin muuttuminen toisenlaiseksi muutamaksi vuodeksi 100x 100 metriä olevalla alueella” ? Tulee mieleen pensasneuvostoliittolaiset.
Niin. Mikä olisi Petkeleen ratkaisu? Vaikka alueella olisi toteutettu jk-hakkuu, olisi tuosta 100×100 metriä alueesta metsäluontotyyppiä 0 %. Eikö vain?
Tuo Puukin kirjoitus on niin täyttä asiaa että voisin kopioida sen tähän viestiini varmuuden vuoksi. En kuitenkaan niin nyt tällä kertaa tee.
Suomen perhemetsätalous metsänkäsittelymenetelmineen nauttii kaikkien suomalaisten kannatusta, oikeammin koko Euroopan varauksetonta suosiota. En lähtisi kovin kevein perustein keikuttamaan venettä trollaamalla ja antamaan vihollisille aseita suoraan käteen. Tällähän palstalla on joku maininnut jk:nkin ikään kuin hyväksyttävänä menetelmänä! No, pää tulee vetävän käteen vielä elokuun loppuun mennessä. Jokainen suomalainen tietää tämän, ja voinemme mekin olla siitä samaa mieltä.
Olen lähtökohdistani yrittänyt tuoda asiatietoa palstalle koko sen ajan kun olen täällä mukana ollut. Sille en voi mitään, ettei se ole korkeakoulupohjaista eikä tieteellistä, mutta yhtä asiaa minun ei tarvitse hävetä. Olen koko metsieni omistusajan kantanut henkilökohtaisesti vastuun ratkaisuistani, teoistani, virheistäni, epäonnesta sekä onnistumisista. Syyllinen on aina löytynyt peilistä. Virnuilkaa suunsoittajat niin paljon kuin haluatte. Minulle se vahvistaa onnistumisen tunnetta, ettei vuosikymmenten yrittäminen ole mennyt hukkaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään