Olen poistanut nuo isommat ja samalla oksaisemmat sapukkimaiset männyt joissa oksia 8kpl kierroksella. Jätän mieluummin niitä solakoita oksattomia joissa 1/3 oksia latvassa. Tuossa 15m pituuden tuntumassa on viimeistään estettävä tuon aavemetsän syntyminen joka on linnun lauluoksia aivan metrin korkeudelta asti. Kyllä sitä paksuutta ehtii tulemaan kunhan saa pysymään puun oikeassa kuosissa. Ei niitä oksia kannata kasvattaa kun oksat ovat pituudesta pois. Liian harva metsä on ruma oksainen ja tulee huonoa puuta josta saa korkeintaan 3 tukkia jos sitäkään. Yleinen ymmärrys on että mäntyä on ollut niin mäntyä laitetaan vastakin, luonto kapinoi kovin vastaan kun alta on tulossa hyvinvoiva terve kuusikko. Voin kertoa että käsityötä tulossa runsaasti, miten tuonne taimikkoon koneita vie työntekoon koko metsä menee pilalle. siinä puolessa on paljon kehitettävää. Minä olen Pokaralla vedellyt uran laitaan ja juontokouralla tuonut näkösälle. Tukit pitää noutaa pienellä koneella mieluummin mahdollimman kapea ja kevyt. Pieni traktori joka kantaa tukin vatsan alla kuin puutavara lukki. Tuohon tarkoitukeen ei kukaan tee laitteitta. Ne onkin ihan itse sovellettava.

Kyllä: Sahalassa tulee kuusen perään aina koivu ja sen alle uusi kuusikko.

Montako puu sukupolvea on nähty tuossa aina ?

Olen kummastellut oksien sijoittelua rungoissa. Mitkähän kaikki tekijät vaikuttaa oksien lukumäärään rungon kierroksella. Olen tavannut puita joissa 8 kpl oksia kierroksella ja myös niitä joissa on vain 2 kpl . Joka vuoden päästä alkaa uusi oksa kierros mutta vierissä puissa voi olla huikea ero oksien määrässä. Liika valo kasvattaa oksia mutta se ei selitä kaikkea.

Vähän karrikoiden. Tottahan geneettinen perimä turvataan metsän uudistamisvaiheessa siemen huollolla ja jalostamisella, mutta siihen se sitten tuppaa jäämään. Jo nuoren metsän hoidon ja ensiharvennuksen yhteydessä valintaa ei enää kunnioiteta. On ennenaikaista tuossa vaiheessa hakata valtapuut ja suosia välipuita tai aluspuita. Vai onko tarkoitus jo tuossa vaiheessa matkia jatkuvaa kasvatusta. Sanoisin, että on ennen aikaista tuossa vaiheessa ja metsän tulevan kehityksen kannalta, kuin myös geneettisen perimän kannalta.

Sanoisin, että joskus 50-60 luvulla, ainakin puun valinnan kannalta oli paremmin. Säästettiin parasta puustoa myös jatkuvassa kasvatuksessa. Ei siihen aikaan pistetty lattiaan, niin kuin tällä hetkellä tehdään. Parasta puustoa oli vielä metsän uudistamisvaiheessa käytettävissä. Tällä hetkellä näkee jopa siemenpuuasentoja, jotka eivät koskaan ole tuottaneet siementä.