Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut historiaan?

  • Tämä aihe sisältää 507 vastausta, 62 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa, sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 507)
  • mehtäukko

    ”…Avohakkuiden vähentämistä vaativat:

    Ympäristöjärjestöt (esim. Greenpeace, Luonto-Liitto) …”– viherterroristijärjestöjä

    Millä mandaatilla perkolainen provosoi ja käyttää valhe propagandaansa laillisen metsänkasvatusmenetelmän mustamaalaamiseksi?

    jupesa

    Esim. MG maksaa 5,5% korkoa metsäraha sijoituksille. Monesta muusta paikkaa saa enempikin.

    Perko

    Mandaattia on ,  70 vuotta paljaaksi hakkuilla  menetin odotteluun  turhaan rehkimiseen yli pulet metsän madollisista tuloista.  Sama koko  Suomen  tulot  puunmyyjille olisi olleet  tuplasti suuremmat!

    Se raha mistä hyvänsä ellei metsään  jonka sijoittaa ei ole  metsätuloa eikä menoa.  Pölkkypäähän sijoitus  joskus voisi tuottaa.

    mehtäukko

    Sitten pysykin 70 vuoden kokemusten omista valinnoista johtuen erossa olla sorkkimatta toisten valintoja esittämälläsi propagandalla. Tosi-asiat kestää.

    Aloituksen aihe on viherterroristeille toive-uni.

    Jovain Jovain

    Ei ainakaan omalle kohdalle ole sattunut, mutta tarjottu on ja on yhtiöitä ja korjuupalveluja jotka toteuttavat. Jk puulle alempaa hintaa ja jk metsälle alempia pohjapinta-aloja. Ja tälle hinta? Ei kyllä osoita laskennallista paremmuutta saada metsän hävittämiselle hinta. On käsittämätöntä suositusten ja lain laatijalta uudistaa jk metsää paljaaseen maahan ja vajaatuottoisen metsän tunnuslukuja hyväksi käyttäen? Isompi korjuun poistuma, ei tunnu millään tavalla korreloivan esim. puunhintaa?

    mehtäukko

    Onko Jojo saanut auringonpistoksen? On taas sellaista puuroa tuo esitys?

    ”…Isompi korjuun poistuma ei tunnu..” jos tarkoittaa jk:n hinnan surkeutta ym, on selkeä ja kiistämätön kustannustekijä harsinnalle. Mahdollisten tattien ja rääseikön varominen keräilytalousmenettelyllä verrattuna päätehakkuun selkeyteen ja puulajien käsiteltävyyteen omiin kasoihin on tietenkin kuin yön ja päivän ero.

    Ja kun jäljelle jää maannouseman lahottama kuusikko, voitto on varma.

    Jovain Jovain

    On ollut hyvä kevät pintakasvillisuuden kasvulle. Viileä kevät ja sadetta sopivasti. Tampattavaa on kainaloita myöten ja vesottavaa. Kade käy viereiselle kuviolle, joka on jk metsää. Ei tampattavaa ei vesottavaa ja kasvu tuntuu olevan niin hyvää, että metsä huojuu. Niin se on aikanaan tälläkin kuviolla, mutta ei vielä, ensin on autettava roinan kasvun paremmalle puolelle. Metrin vuoteen ja 20v. on niissä mitoissa mitä metsän kasvulta odotetaan. Mutta taitaa olla jk metsää tämäkin, ainakin, jos tuosta tulevasta tuotosta jotain on pääteltävissä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain: On käsittämätöntä suositusten ja lain laatijalta uudistaa jk metsää paljaaseen maahan ja vajaatuottoisen metsän tunnuslukuja hyväksi käyttäen?

    Miten jk-metsää tulee uudistaa? Vapauttaa tietenkin valmiita taimistoja, mutta jos niitä ei alueella ole, mitä sitten tehdään – yhden puun aukko, pienaukko vai iso aukko?

     

    Jovain Jovain

    Vaihtelevan kokoisen pienaukon tarkoitus on aina ollut luonnon taimiston tai nuoren metsän vapauttaminen metsän kasvulle. On typerää yrittää luontaista uudistamista paljaaseen maahan pelkän olettamuksen varassa. Sitä varten on avohakkuu ja siihen rinnastettavat toimet. Avohakkuuta on aina käytetty metsän uudistamiseen myös peitteisessä metsänhoidossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Jovain selkeästä vastauksesta. Vahvistaa käsitystä että avohakkuut ovat edelleen hyvin tarpeen.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 507)