Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 399)
  • Metät kunnossa!

    Hei Joo. Niitä jk metsiä on se 3% ja johtuu siitä, että ovat rantamaita, soita jne. Kukaan täysjärkinen joka yli sukupolvien ajattelee metsätaloutta ei jk hommaan lähde. Aikanaan pilattiin metsät tietämättömyyttä – nykyaikainen jk normaalissa talousmetsässä on pelkkää tyhmyyttä ellei ideana ole nopea peitteinen hakkuu tai pari ja nopeasti myydä jätemetsä ”puustoisena tuottokohteena” asiasta mitään ymmärtämättömälle varakkaalle luuserille….

    Jovain Jovain

    Se on totta, että hoitomuotoa käytetään ”puustoisena ja tuottavana” puun myyntikohteena, sen laki sallii. Käytetään hyväksi ja tuskin on perillä olevan tutkimuksen suositus. Jk:ta nykysuositusten mukaisena hoitomuotona voidaan pitää tyhmyytenä. Tuottavaa jk metsää tuosta on vaikea tunnistaa ja jk metsät eivät myöskään ole suojelu metsiä tai sellaiseksi rinnastettavia. Ovat puustopääomiltaan huomattavan korkeita hoitometsiä. Niin kuin Arvometsä (tutkimustiimi) ovat metsän kasvun parhaimmillaan osoittaneet.

    Tolopainen Tolopainen

    Kaikki jk metsät tullaan lopulta avohakkaamaan kuten harsintahakkuiden kohteille tehtiin vuosikymmeniä ja puuston kasvua saatiin lisättyä. JK metsiin tulee kieroja paksuoksaisia runkoja, kun valon määrä ja suunta vaihtelee. Kelpaavat kyllä sellutehtaille ovat lisäksi juuristo vaurioiden lahottamia, kun nykyisin puunkorjuu tehdään painavilla koneilla.

    mehtäukko

    Mahdollisten järeiden puiden harsinta siirtymävaiheessa puustoisesta jaksollisesta vaatii 20 tn ja yli-hakkuukoneet. Oikeilla teloilla pintapaineet ovat pienet, mutta ongelmana ovat lyhyet epävarmat korjuukaudet.

    Nykyiset pienet alat saa muun korjuun ohessa rassattua, mutta yleismenetelmänä pakon edessä ei mitenkään.

    Perko

    Hyvä uutinen on, että jopa alhaisella 10 m³ tukkipuun kasvulla metsän joka hehtaarilla voit saavuttaa merkittävän parannuksen tuhotun metsäsi tuottavuuteen. Tämä kasvu ei synny hetkessä, mutta kun se alkaa kertyä, se takaa pitkäjänteisen ja vakaamman tuoton.
    Vadelmikon seassa taimikot 40 vuoden aikajänteellä tällainen kasvu ei johda vielä myyntiin, vaan tarjoaa juuri sitä arvokasta puuta , jota perilliset tulevaisuudessakin tarjoaa myyntiin.

    Älä masennu tuhotun keskellä, vaikka tilanteesi tuntuisi nyt raskaalle. Jokainen puu, joka kasvaa kohti tukkipuun laatua, on askel kohti kestävää ja tuottoisaa metsääsi. Kärsivällisyys ja oikeanlainen kokojakauma kantavat hedelmää – ja sinulla on vielä kaikki mahdollisuudet rakentaa metsästäsi vahva ja arvokas  toimiva perintö.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Koeta nyt Jovain jo muistaa, että lakiraja ei ole suositus. Alan toimijat osaavat soveltaa tiheysrajoja niin että tuottava puusto säilyy ja tuulituhon riski minimoidaan varovaisella kertapoistumalla. Ongelmana eivät ole ohjeet vaan se että luonto ei aina toimi halutulla tavalla.

    mehtäukko

    ”..Tämä kasvu ei synny hetkessä…” ja se hiipuu kalttauksen edetessä vääjäämättä.

    On itsepetosta luulla ja valehdella julkisesti, että 8:ssa vuodessa raihnaistuva metsä toipuisi uutta kasvua, joka olisi hakattavissa.

    Tolopainen Tolopainen

    Näyttää koivuille tämä hellejakso olevan jo liikaa, lehdet kellastuu. Miten käynee harvojen harsintametsien joita jk:ksi on alettu nimittää.

    Perko

    Avohakkuiden 70 vuoden kokemuksista voidaan kerätä tärkeitä oppeja, joita hyödyntäessä metsänhoitoa voidaan tehdä kestävämmäksi, luontoystävällisemmäksi ja pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti vakaammaksi. Tulos saada aiempaa  rasitusta vähemmällä raatamisella.

    Monimuotoisuus on vahvuus– Yksittäisen puulajin ja ikäluokan dominoima metsä on haavoittuvainen tuhoille ja markkinoiden muutoksille. Sekametsät ja eri-ikäiset puustot vähentävät riskejä sekä luonnon katastrofeilta että taloudellisilta shokeilta.

    Kestävä kasvatus ei ole hidasta – Avohakkuiden nopean rahan logiikka on usein johtanut heikkoon  pitkään  likviditeetti taantumaan. Pienet, mutta jatkuvat uudistamiset (esim. metsänrajaukset, yksittäishakkuut) tuottavat tasaisemmin arvopuuta ja pitävät metsän tuottavuuden yllä.

    Luonto auttaa, jos annat tilaa – Luontaisen uudistumisen hyödyntäminen vähentää kustannuksia ja edistää paikallisille olosuhteille sopivia lajeja. Taimikoita voidaan joustavasti säädellä, kun luonto on jo aloittanut työn.

    Tukkipuu kasvaa rauhassa – mutta se kannattaa – Liian nopea tasaikäisen hakkuukierto ei kerrytä riittävää arvopuuta. Nykyään markkinat palkitsevat hyvälajitteisesta ja tiheäsyisestä puusta, joten kannattaa suunnata kohti laadukasta kasvatusta.

    Metsä on enemmän kuin puutavaralastit – Yhä useammin metsän arvoa mitataan myös ekosysteemipalveluilla (hiilinielu, virkistys, biodiversiteetti). Näiden huomioiminen voi tuoda tulevaisuudessa uusia tulonlähteitä.

    On nähty, että  metsänomistajien välisen tiedonjaon ja yhteisten kokeilujen avulla voidaan löytää parempia käytäntöjä.  Uusilla simuloinneilla  halutun tavoitteen  menettely on ennalta  varmistettavissa aiempaa paremmin.

    Tulevaisuuden metsänhoito ei ole yksioikoista, mutta avohakkuiden aikakauden sattumista jopa virheistä oppineena voidaan rakentaa joustavampia ja älykkäämpiä malleja. Jokainen pieni parannus metsänhoidossa on askel kohti vakaampaa ja monipuolisempaa metsää –  omistaja kestää paremmin sekä taloudellisia että ilmastollisia muutoksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuka tällaista Perko väittää että markkinat palkitsevat laatupuusta? Onko tämä AI- yhteenveto vai mikä on lähde?

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 399)