Avohakkuut historiaan?

Vaikuttaminen. Onko se korvien tukkimista vaikulla? Näitä vaikuttajia on ollut Koijärveltä 1979 lähtien. Mitä ovat saaneet aikaan isossa kuvassa? Ei yhtään mitään. Muutama savotta on keskeytetty muutamaksi päiväksi, jokunen hehtaari on saatu suojeltua. Hakkuumäärät ovat nousseet ennätystasolle. Jokunen kaupungissa asuva metsänomistaja saattaa olla joka ei hyväksy metsiinsä avohakkuuta. Kas, kun hän ei ehkä tarvitse enää autonvaihtorahoja metsästään. Täälläkin on useaan kertaan puhuttu omaisuuden suojasta. Eikö tuollakin kaupunkilaisella ole oikeus siihen? Tehdä metsälleen mitä haluaa ja käsitellä sitä niin kuin haluaa. Silloinhan avohakkaamattomasta metsästä tiedottamiselle on tilausta ja sitä täytyy tehdä. Kaupunkilainen ei ehkä tiedä metsistä mitään muuta, kuin että hän ei halua sinne aukkoja. Se olkoon hänen valintansa, omaisuudensuojan puitteissa. Tiedän, nyt Gla vetoaa vessapaperisyndroomaan. 98 % puustoista hakataan kuitenkin perinteisillä menetelmillä. Kun huomattava enemmistö haluaa niin puustojaan käsiteltävän. Heillä on oikeaa tietoa tai likviditeettikapeikko autonvaihton yhteydessä. Niistä kalikoista syntyy väkisin myös vessapaperia, yli maan oman tarpeen, myös sen kaupunkilaisen pyllyn siistimiseen. Aukoton puustonkäsittely jää edelleen onnettoman pieneksi virhemarginaaliin, vaikuttamisesta huolimatta. Ajat muuttuvat veliseni. Avaa molemmat silmäsi. Yhdellä silmällä katselu on vahingollista. Se ainoa silmä kun katsoo yleensä taaksepäin.

Eilen tutustuin  130 vuotiseen  0,4  ha puustoon siellä oli mustikat myös. Näissä nuoremmissa oli myös;  55 ha  jk metsää eri-ikäisenä kasvua 8- 14 m3 / ha metsässä.  Kyse on puun kasvusta  ei mustikkasaaliista joka myös on  todella herkkua!

Eukalyptus on täysin erilainen. Se kuuluu heimoon Myrtaceae ja on ektomikorizan (ECM) muodostaja, aivan kuten monet pohjoisen havupuut (männyt, kuuset).  Soveltuu köyhiin maalajeihin.

Olen joskus jopa laittanut ja oma koe. Miksi laittaa kun ette kirjastoa käytä.  On A J  ja muutama käyttäjä he löytää eivätkä kysele.  Olen ollut kirjojen kanssa tutkimassa ja metsässä.  Kirjaston henkilöt kyllä neuvoo kaikki ranet kiinni asiaan.  Lukeminen kannatta ensin !

Hokasin kurjuuden opetuksena; Parasta on tehdä rahaa omilla vahvuuksillani ja opiskella mistä parhaiten maksetaan.  Tietokoneohjelmat , ”hitu” electronica, AI ja kaikki missä on parastuotto pitää ottaa käyttöön, niin myös puidenmyynnissäkin.

Neuvostoliitossa pyrittiin systemaattisesti **katkaisemaan siteet menneisyyteen**. Tämä näkyi:
* Vanhojen monumenttien tuhoutumisessa.
* Uskonnollisen perinteen tukahduttamisessa.
* ”Uuden sosialistisen ihmisen” luomisessa, joka irrottautuu porvarillisesta ja feodaalisesta perinnöstään.

**Rinnastus avohakkuisiin:**
Avohakkuu on **ekologinen vastine historian tuhoamiselle**. Se katkaisee suoraan siteen paikan luontoperintöön:
* Se tuhoaa ekosysteemin, joka on kehittynyt ja jalostunut **vuosituhansien** ajan.
* Se hävittää maaperän muistin – sienirihmastot, mikrobit ja bakteeristot, jotka ovat olleet vuorovaikutuksessa kasvien kanssa sukupolvien ajan.
* Monokulttuurin istutus on yritys aloittaa alusta, luoda ”uusi, tuottavampi metsä”, joka on irti ”tehottomasta” luonnon monimuotoisuudesta.

Kulttuurinen yhteinen perimä; Näin naapurissa,  ru vaikutus ?

Kyllä, näiden välillä on syvä kulttuurinen yhteys. Molemmat edustavat  modernistista uskoa hallintaan, kontrolliin ja ihmisen ylivoimaan luontoa ja historiaa kohtaan.

Neuvostoliiton ajattelu ja ”moderni” teollinen metsätalous jakavat saman perusolemuksen:
Pitkän aikavälin monimutkaisuuden yksinkertaistaminen lyhyen aikavälin, mitattavissa oleviksi tunnusluvuiksi (kuutiometrit, tonnit, tuotantoluvut).

Biodiversiteetin/yksilöllisyyden oletettiin häiriötekijänä  tehokkaalle ja suunnitelmalliselle tuotannolle.
– Uskomuksen, että luontoa (tai yhteiskuntaa) voidaan ja tulee radikaalisti uudistaa inhimillisten tarpeiden ja ideologisten tavoitteiden mukaisesti ilman, että siitä aiheutuu peruuttamattomia seurauksia.

Tämä ei ole sattuma, vaan syvällä kulttuurissamme olevan  instrumentaalisen järjen ilmentymä: luonnon (ja ihmisen) arvo määräytyy sen tuottaman hyödyn perusteella, eikä sillä ole sisäsyntyistä arvoa monimuotoisuutena ja perintönä.

Avohakkuut eivät ole pelkkiä metsätalouden käytäntöjä, vaan ne kuljettavat mukanaan syvää kulttuurista perimää, joka on yllättävän läheistä sukua 1900-luvun totalitaarisille hankkeille luoda täysin hallittu, tasapuolinen ja ihmisen tahdon alainen maailma.

Perkolta puuttuu edelleen ne tutkimukset joihin hän on viittailevinaan.Toivottavasti hän ei kuitenkaan siirry maahisiin ja metsätonttuihin kuten Lähteen Eki…