› Keskustelut › Metsänhoito › Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 292)
1 2 3 … 7 8 9 … 28 29 30
  • Jovain 6.11.2019, 21:44

    Jotain tuttua on tuossa Pukkalan mallissa. Vielä 50-60 luvulla metsiä käsiteltiin metsien ehdoilla. En väitä että käsiteltiin samoin, mutta siihen aikaan metsät leimattiin ja otettiin huomioon myös isäntien toiveet. Ne olivat usein miten oikeita ja siihen aikaan samaan metsään mahtui hyvin monenlaista metsän käsittelyä. Keinollisesta uudistamisesta luonnon taimistoihin, siellä kierron toisessa päässä. Ja kaikkea mahdollista siinä välissä, joita tälläkin hetkellä käytetään. Tässä mielessä ja tavasta, joka joskus on ollut, metsänhoidon eriyttäminen on turhaa. Jatkuva ja jaksollinen sopivat hyvin samaan metsään ja ei luulisi sen olevan edes vaikeaa. Uutta metsänhoidon kulttuuria se vaatii ja laaja-alaista kehittämistä muutenkin.

    mehtäukko 7.11.2019, 07:28

    Kyllä tosiaan vouhkaamista piisaa aivan turvoksiin asti nykymaailman menossa. Ja haittamaksut olisi laitettava oikeustajunkin perusteella pikapanona kaikenlaiselle saastuttavalle sirkushuville.

    Metsätalouden hämmentäminen ja suoranainen kehityksen tuhoaminen asioista ymmärtämättömien taholta pitäisi loppupelissä saada edesvastuun piiriin.

    Kurki 7.11.2019, 08:39

    Puuki: Lainarahallako sitten parannettasiin sen osaltakin taloutta ?

    Aivan, velekaa palakankorotuksiin. Sitähän tuota julkisella sektorilla on tehtykin.

     

    Jovain 7.11.2019, 20:25

    Niinhän se tuppaa menemään, että syödään enemmän kuin tienataan. Ei se oikein riitä metsänhoidossakaan. On vain yksi metsänhoidon tapa tai vain yksi kauppatapa tai päätöksen teko, joka menee yksiin puihin. Vaihtoehtoja saa olla, sanotaan metsänhoidonkin olevan aalto liikettä. Eihän tuo kovin kaukaa ole jos puolen vuosisadan takaa tai on hyvinkin perusteltua tehdä uusia päivityksiä. Metsäsodat opettavat, mutta vastakkain asettelu on todella hidasta. Oli jossain luken palstoilla uusista tutkimusaiheista, on hyvä että selvittävät sielläkin.

    jees h-valta 7.11.2019, 22:12

    Päivitys on tehty kun annettiin vapaus tehdä oman maun mukkaan hakkuut. Mitä ihmeen päivityksiä vielä tarvitaan?

    Timppa 8.11.2019, 09:13

     Vielä 50-60 luvulla metsiä käsiteltiin metsien ehdoilla.
    1950-luvun alussa avohakkuut olivat harvinaisia.  Itse olin leimaamassa Korean konjunktuurin aikaista tukkileimikkoa, jonka aukot olivat pieniä.  Eihän silloin vielä ollut taimikaan helposti saatavissa eikä uudistamista oikein vielä taidettu yleisesti osata.  Tyyli kyllä muuttui jo 1960-luvulla.  Meidän entisen kantatilan maille tehtiin 1963-64 n 70 ha:n aukko, josta yhteismetsään kuuluu nyt n 50 ha erittäin hyvin kasvavia metsiä, pääosin kuusikoita.  Olivat tosi tekijöitä, jotka tuollaisen alan metsittivät paljasjuuritaimilla tosi kiviseen maastoon.

    Tietysti joskus voi uudistamista viivästyttää jollain erikoisella hakkuulla.  Fakta kuitenkin on, että perustyyliin tehty jaksollinen kasvatus tuottaa ylivoimaisesti parhaan kasvun ja jaksollisen hakkuun puiden keskikantohinnat ovat jatkuvaa kasvatusta paremmat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.11.2019, 09:44

    Suomen metsäkeskus käy läpi metsälakikohteiden rajauksia mm. puronvarsia (Metsäuutiset 8.11.). Uutisessa mainitaan myös parhaillaan käynnissä oleva metsälain arviointi. Mahtaisiko tuosta arvioinnista tulla evästystä avohakkuukysymykseen?

    Viimeisimmässä metsälain uudistuksessa tuli metsänkäsittelyjen valinnan vapaus eli jeesin sanoin ’oman maun mukaan hakkuut’. Jos avohakkuut kiellettäisiin, perustelut pitäisi olla todella vahvat. En usko että eduskunnan tahtotila riittää kieltoon nykyisillä puolueiden voimasuhteilla Metsähallituksenkaan osalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.11.2019, 09:48

    Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen:

    – Kovakuoriaisten lajimäärä kasvaa tyypillisesti nopeasti hakkuun jälkeen – sitä enemmän, mitä voimaperäisempi hakkuu on ollut. Kevyemmät hakkuumenetelmät, kuten poiminta- ja pienaukkohakkuu, säilyttävät toisaalta hänen mukaansa paremmin vanhan metsän kovakuoriaislajiston koostumuksen.

    – Varsin kohtuullinenkin lahopuumäärän lisäys vaikuttaa seurannan mukaan merkittävästi lahopuusta riippuvaisten lajien lajirikkauteen hakkuumenetelmästä riippumatta.

    https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/seminaari-metso-ohjelmaa-tukevan-tutkimuksen-tuloksista

    Metsuri motokuski 8.11.2019, 14:17

    Ei kai tänä päivänä kannata murehtia etteikö metsässä saisi tehdä mitä haluaa. Minusta nykyinen ohjeistus on niin väljä että ei kai sen väljempää voisi olla. Sitähän saa vaikka taimikon laittaa kenttään jos haluaa. Kyllä kai -50 ja – 60 luvuilla sääntely oli vieläkin voimallisempaa. Silloinhan metsiä laitettiin hakuukieltoon jota tuskin tänään tehtäisiin.

    Kyllä niin toivoisin että Metsähalltuksen nykyiselle hakkuutoiminnalle joitakin rajoituksia tulisi. On se nyt niin rajua hommaa vaikka ne toista puhuvat. Onhan metsät periaatteessa meidän veronmaksajien omaisuutta ja MH:lle on annettu hallinta ja hoito velvoite. Nykyään ei MH:n metsien virkistysarvolle voi isoja pisteitä antaa jos nyt ei avohakuu tai taimikkoaloilla halua virkistyä.

    Rane 8.11.2019, 16:15

    Tämä jatkuva vinkuminen siitä ettei Metsähallituksen metsissä ole virkistysarvoja on kyllä todella outoa.Virkistymistä varten on suojeltu jättimäiset alueet kaikenlaista metsää.Jokin aika sitten oli kainuun radiossa ohjelma jossa jotkin kulttuuripersoonat itkeskeli miten metsissä ei ole puita niin kuin silloin 50-luvulla (on enemmän) ja aurausalueiden taimikoissa joutuu kompastelemaan.Kumma kun Kajaanin kaupungin alueella on tuhansien hehtaarien Talaskankaan (kovien taistelujen jälkeen suojeltu) suojelualue niin jotenkin sinne ei toimiuduta vaan pitää ängetä johonkin taimikkoon kompastelemaan.

    Metsäpinta-alasta on suojeltu 12 prosenttia

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 292)
1 2 3 … 7 8 9 … 28 29 30