Keskustelut Metsänhoito Biotalous kärsii hirvituhoista (Mikko Tiirola)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
  • Biotalous kärsii hirvituhoista (Mikko Tiirola)

    Tuo otsikko oli yllättävää kyllä maaseudun tulevaisuuden etusivulla 24.09.2014. Jotakin on tapahtumassa tuossa holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien vahvimmassa linnakkeessa.

    ”Metsäntutkimuslaitoksen mukaan hirvet ovat tehneet tuhoja miljoonalla hehtaarilla. Se on kestämätön luku biotalouteen panostavalle maalle”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

    Tiirolan mukaan vahvan hirvikannan tavoittelu on ollut virhe.

  • jees h-valta

    Kuuntelin tässä hiukan aikaa tätä hirvikeskusteluakin radiosta mutta aika turhaa lääppää lähinnä. En tiedä oliko seula tiukka ettei hirvipolitiikkaa ketään päästetty arvostelemaan mutta aika ”pipertävä” oli yleisilme siinä.

    juuso8 juuso8

    Kontro on jättämässä Maastullin päätoimittajan tehtävän!
    Jospa lehden metsästys -ja kalastuslehti leima ja luonne muuttuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä täällä palstalla ja keskusteluissa tapahtuva jatkuva asian esillä pitäminen ei ole ollut aivan turhaa, eikä ”hirvitaistelua” olekaan hävitty?

    jees h-valta

    Uskon näin kuin A.J. ja jopa hiukan pääsemme pikkuhiljaa niskanpäällekkin JOS tosiaan MTK on halukas asiaa myös omalta taholtaan avittamaan. Nämä hirvimiesten (Tiirola & kumpp.) lausunnot vaan kun tuppaa olemaan sanahelinää.

    Suden jälki

    Ehkä herran äänensävyn muutos johtuukin vain yksinkertaisesti rahasta. JOS ja KUN Suomen metsien erikoisisuutta etenkin talvenkestävyyden saralla ollaan pystymässä hyödyntämään ”hiukan” kalliimmaksi kuin hirven perseestä tulevaksi, niin ymmärrän suunnanmuutoksen.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Metlan uutiskirje (07.04.2014) kertoo, että MÄNTYvaltaisissa taimikoissa on ollut VMI:n mukaan 2012 TUOREITA laatua alentavia hirvituhoja pohjois-suomessa 105200 hehtaaria, joista on armollisesti korvattu 1800 hehtaaria (1,71% todellisista todetuista tuhoista). Eteläsuomessa vastaavia TUOREITA tuhoja on ollut 63500 hehtaaria, joista on myös armollisesti korvattu 800 hehtaaria (peräti 1,26% todellisista tuhoista).

    Korvaussumma liikkuu muutamassa miljoonassa eurossa vuositasolla, kun todelliset PELKÄT taimikkotuhot ovat satoja miljoonia euroja (vuodessa).

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Tällä kertaa unohdit kirjoittaa, että kerrannaisvaikutukset ovat satoja miljardeja euroja…;) Ja sen, että hirvet on merkittävin syy Euroalueen talouskurjimukseen. Koko myyräasiakin on sulta jotenkin jäänyt paitsioon ja varsinkin myyrien määrän yhteys hirvituhoihin.

    Joka tapauksessa on veronmaksajan näkökulmasta ilahduttavaa huomata, että hirvivahingoista käsineet haluavat säästää vähäisiä verorahoja, ja ovat hakematta korvauksia. Tai sitten niillä on jotain suhteellisuuden tajua…

    Puun takaa

    Perussyy suunnanmuutokseen tässäkin asiassa on valtion lähestyvä vararikko.
    Enää ei voida velkarahalla kustantaa herrojenkaan harrastuksia niin kuin ennen.
    Kun rahat loppuvat, on turhista asioista luovuttava, oli sitten kysymys yksilöstä tai valtiosta.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Juuri noin kuten Puuntakunen kirjoittaa, velaksi eletään edelleen ja rahat on kaiken kaikkiaan tiukassa. Tämä hirviasia onkin ollut, kuulemani mukaan, budjettineuvottelujen kiistellyssä keskiössä. Eikä suotta, onhan vastakkain ”herrojen harrastukset” ja kokonainen kansantalous.

    Raha luo raameja, joten otetaan sama lukuina.

    Menoja yht. 53,9 miljardia

    Sos. + terveys -ministeriö: 12,8 miljardia

    Opetusministeriö: 6,6 miljardia

    Maa- ja metsätalous: 2,6 miljardia. JOSTA Metsänhoito, perusparannus, pienpuu-energia… 0,08 miljardia. (Oletan että hirvivahinkojen korvaus kuuluu tähän menoluokkaan)

    Varojen suuntaamisen kannalta ollaan hirviasian kanssa siis kuuminta hottia, puuhastellaan valtiontalouden kannalta aivan keskeisessä menoluokassa. Vuonna 2013 hirvivahinkoja korvattiin 1,2 miljoonaa.

    Laskekaa tarkemmin, mutta se on kokoluokkaa
    0,000002 % kokonaisbudjetista.

    Siinä ”herrat harrastuksineen” vapisee kun menoluokkia miettivät!

    2 typoa korjattu

    mehänpoika

    Mielestäni muuten ihan hyvä juttu, mutta tavallinen kadun tallaaja ei ehkä lue koko juttua, koska ”biotalous” terminä voi johtaa harhaan tai ei kiinnosta. Ehkä monelle tulee ensimmäisenä mieleen biojäte, jota tuotetaan talousjätteen lajittelun yhteydessä. Ehkä koko termi on keksitty hämäämään suurta yleisäö, että hirvipolitiikkaa voidaan tehdä rauhassa ilman muiden siihen sekaantumista.

    Kuinkahan moni kansalaisista ymmärtää, että biotalous-termin alle on ko. strategiassa ympätty mm. maatalous, metsätalous, metsästys, kalastus sekä näiden tuottamat palvelut. Minulle alkuun tuli lähinnä mieleen ensimmäisenä energiapuu ja siitä valmistettu polttohake. Liian tiheä hirvikanta, eli yli 10 000 hirven talvikanta, vähentää juuri energiapuun tuotoksia muun ohella, eli ne kärsivät hirvituhoista liikaa, kuten Mikko Tiiriola Maaseudun tulevaisuudessa kirjoittaa.

    Eiköhän olisi viisainta palata käyttämään entisiä termejä biotalouden sijaan, että mahdollisimman moni ymmärtäisi, mistä asiasta kolloinkin keskustellaan. Mielestäni esim. Valtioneuvoston metsästrategia 2050 on luovutettu Eduskunnalle, mutta ehkä vain harva kansanedustaja ymmärtää, miten laajaksi tuo ohjelma on suhmuroitu. Tämä sisältää myös biotalouden.

    Ehkä koko ohjelma perustuu väärälle pohjalle. Ohjelma olettaa, että perinteinen puunjalostus ei juuri kasva. Myös suuren osan metsänomistajista kuvitellaan omistavan metsää muiden arvojen vuoksi kuin puuntuotanto. Nämä molemmat voivat osoittautua vääriksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)