Hyvinhän ne jussit siellä viihtyy ja ensimmäisen kesän saldo taas P-Satakunnan palstalla on varovaisesti arvioiden vähintään 65% h-haavan taimista napsaistu poikki. Ja kun se syö vain siitä ne lehdet. Se runkopätkä lojuu vieressä ehjänä. Mutta joku kumma vimma sillä on katkaista se rungosta. Joku niitä aina kuoleekin, meinaan haapoja tähän käsittelyyn. Muut lähtee alapuolen silmuista uudelleen kasvuun mutta esim. juuri nämä syksyn viimeiset katkomiset voivat kohdistua vielä uudelleen niihin uusversoihinkin. Juurikaan seuraavana kesänä ei enää jatku ja haavat saa jatkaa rauhassa kasvua. Kyllä se joskus aina jurppii katella ja kieltämättä monta kertaa on mieleen tullut että paistiksi per….t tars pistää. Mutta ku sit tars olla koira ja aikaa niitä jaakata. Ja niitä ny ei ole. Helppohan ne aidan sisä/tai ulkopuolelle olisi nalkittaa kun laittaisi verkkoaidan alimmaiseen sähkönauhaan asti. Mutta taas ei ruveta ihan vapaaehtoisesti lisäämään aitavarustusta.

Timppa:
Tänä aamuna Ylenaikaisessa, siis Ylen Uudenmaan paikallisradiossa juontajat käsittelivät riistaruoka-asiaa. Olivat kovin pahoillaan, kun lähes kaikki hirvenliha päätyy metsästäjien pakastearkkuihin eikä kuluttajien ostettavaksi. Toivoivat, että halpaa riistaa olisi jopa lähikaupoissa ostettavana
————————————————————————–
Joskus 2000-luvun alkupuolella harkitsimme hirvenlihan myyntiä lähikaupalle, mutta asia haudattiin nopeasti, kun myyntiä varten tarvitaan eläinlääkärin tarkastus, nähtävästi terastamoa vastaavat käsittelytilat. Lisäksi harkinnassa oli ainakin, että vähintään yhdellä täytyisi olla jonkin tason lihankäsittely kurssitus.

Tällä tavalla sääntö suomessa.

Sitten liha pitäisi olla vielä halpaakin.

Kuule Jesse, kaippa kunnon rusakosta saa saman hinnan kuin haapakuutiosta ja kiertoaika on vain kuukausia. Emokanta sinulla on jo siis. Laskin pyörimään ja uusille uurille.

Meidän riistanhoitoyhdistyksessä on harrastettru käytäntöä, että hirviporukat kukin vuorollaan ampuvat hirviä yleiseksi hyodyksi ja siten lihaa tuli markkinoille. Joskus myyntutulon sai vetaraaniyhdistys joskus taas riistanhoitoyhdistys, joka kunnosti sillä hirvirataa. Ruhokilon hinta oli luokkaa 9 euroa.

Kun meidän porukan vuoro viimeksi oli, niin mietittiin, että aika monta tuntia saa sen hirven vuoksi tehdä töitä ja päätettiin, että porukasta halukkaan saavat lunastaa hirven maksamalla siitä markkinahinnan. Niin se hirvi päätyi meidän pakastimiin ja RHY sau rahansa.

Laskeskelin, että hyvällä onnella meillä kaatuu 0,8 hirveä päivässä. Porukassa on 11 jäsentä Aikaa kuluu sen metsästyspäivän lisäksi ampuradalla, passipaikkoja kunnostaessa ja hirveä paloitellessa. Siis ilman matka-aikoja n. 10 tuntia/hlö. Hirvien keskipaino (aikuiset ja vasat) on luokkaa 130 kg. Päästään seuran kulut(2,70 €/kg) hiomioiden ja ilman henkilökohtaisia ja koirien kuluja ”tuntipalkkaan” n. 7,5 euroa. Ei niin halvalla kannata siis lihaa myydä vaan syödä se itse.