Keskustelut Metsänomistus Biotalous-Suomi tulevalla 30-luvulla?

  • Tämä aihe sisältää 35 vastausta, 19 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
  • Biotalous-Suomi tulevalla 30-luvulla?

    Suomelle valmistellaan parhaillaan ensimmäistä biotalousstrategiaa. Osana strategiatyötä visioidaan tulevaisuutta 2030. Miten biotalous on muuttanut esim. metsien käyttöä, millaista energiaa käytämme tai millaista on kotonamme? Kiinnostaisiko sinua kirjoittaa tulevaisuuskertomus? Niitä kutsutaan kirjoittamaan täällä: http://www.biotalous.fi/biotalouden-askelmerkit/tulevaisuustarinat/ Nimimerkilläkin saa kirjoittaa, mutta sähköpostiosoite pyydetään.

    Terveisin Tarja,
    biotalous.fi-sivuston päätoimittaja

  • Caballista

    En voi kommentoida asiaa, koska en käsitä mitä biotalous tarkoittaa. Kävin etsimässä määritelmää sivulta http://www.biotalous.fi/biotalouden-askelmerkit/biotalouden-maarittely-ja-visio-12-12-2012/ ja en löytänyt sieltäkään varsinaista määritelmää, että mitä biotalous oikeasti on. Sivulla on korkealentoisia lauseita, mutta erittäin vähän mitään ”käsin kosketeltavaa”.

    Onko maatalous biotaloutta? Onko sellunkeitto biotaloutta? Onko sahat biotaloutta? Onko tuvan lämmittäminen polttopuilla biotaloutta? Ovatko panimot biotaloutta? Entäpä Saarioisten roiskeläppäpitsat?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Teräviä huomioita Caballistalta!

    Et tullut ajatelleeksi, selitys voisi olla myös se että me olemme, Sinä ja minä vain niin yksinkertaisia, ettemme saa kiinni noista ohikiitävistä hienoista pilvenhattaralauseista. Elämme ilmeisesti liian tukevasti maan kamaralla.

    Täytyy sanoa että aina on ollut paljon sellaista korkealentoista tyhjänpuhumista, jonka ymmärtäminen edellyttää molempien jalkojen olemista tukevasti ilmassa. Viime aikoina tuollaiset puheet eivät ole ainakaan vähentyneet.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja

    Myönnän. Oudosti särähtää tuo määre ”biotalous”. Mitä tuolla sitten tarkoitetaankin.

    En löytänyt enää yhdessä keskustelussa esitettyä, hiukan vastaavaa vihjettä.

    Molemmat kilkuttaa. Menevät ohi ymmärryksen joko minulta tai ajatuksen esittäjiltä.

    Onhan joitain tyyppejä, jotka ”syövät rautaa ja paskantavat kettinkiä”, mutta me tavalliset tallaajat. Leipää, pihviä, hirvenlihaa, jne. Vaatteet on puuvillaa, jne. Tulee kummallinen olo, onko unohtunut mistä ihmisten hyvinvointi on alkujaan ja pysyy.

    6tukki

    Katsoin oikein Wikipediasta, mitä siellä kerrotaan biotaloudesta ja vapaasti suomennettuna puhumme silloin tuotannosta ja kulutuksesta, joiden taustalla ovat uusiutuvat luonnonvarat.

    vänkäri vänkäri

    Olin illansuussa aikeissa ehdottaa Wikipediaa, mutta niinhän se uni yllätti. Kumminkin, onhan tätä biotaloutta sivuttu näillä sivuilla tarkemmin ajateltuna melkein koko ajan. Jopa tavallaan mottitalkoissa noin pohjimmiltaan. Tuotannon puolella tämä näkyy aina vain enemmän, eikä suunta taida olla kuin kasvava. Niin, ollaanhan tässä itsekkin The Biofore Companyn leivissä.

    Tarja Tarja

    Biotalous lyhyesti -sivulla on tällainen kuvailu:

    Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, tuotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

    Suomessa on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja: metsiä, peltoja, vesiä ja riistaa, joiden pohjalta meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää biotaloutta. Metsistä, pelloilta ja vesistöistä saatavien biomassojen lisäksi jätteet ovat tärkeä biotalouden raaka-aine.

    Esimerkkejä biotalouden tuotteista ja prosesseista ovat muun muassa puusta tuotettavat biomuovit ja nanoselluloosa, maidon laktoosin konversio laktaasiksi ja energiapuusta valmistettava biodiesel.

    metsänvartija

    Kalela: Kuusen kasvatus lepikossa vuodelta 1932.

    Joku on 100 vuotta jälessä.

    Pinsiön vaari

    Taidan osallistua tähän tulevaisuuden ennustamiseen. Jos kuitenkaan en saa aikaiseksi ”kenaarioo”, niin ennustan että tullaan kattomateriaalissa palaamaan malkakattojen aikaan. Eli tuohikatot on tulevaisuutta yhdistettynä johonkin puupohjaiseen aineeseen.

    Toinen tärkeä parannus on kun erilaisten ilman typpeä keräävien kasvien juurinystyrät saadaan geenitekniikalla säilyttämään typpensä seuraavaan kesään. Ehkä sienikunnassa olisi osia jotka muodostaisi ”munankuoren” joka estäisi typen haihtumisen tai valumisen hukkaan vaikkapa runsaan puoli vuotta. Tämä kai olisi sitä Biotaloutta?

    Vähemmän hullujakin ennusteita toivottavasti löytyy!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pinsiön vaarille: leppä joka kerää typpeä juurinystyröillään, siirtää sen lehtiinsä jotka putoavat vihreinä eli typpipitoisina maahan syksyisin. Typestä osa toki huuhtoutuu veden mukana maasta, mutta suuri osa säilyy seuraavaan kevääseen lehdissä, ja osa sitoutuu maahiukkasten pinnalle, joten leppä lannoittaa maata.

    Huomasitte varmaan tämän päivän 14.1. Hesarissa kirjoituksen jossa tuotiin esille yksi biotalouden ongelma: riippuvuus ulkoisista panoksista. Esimerkiksi uusiutuvan energian taselaskelmissa on huomioitava energiakuluina ostetut panokset. Olisi mukava nähdä esimerkiksi laskelma, kuinka kauan aurinko tai tuulivoimalan pitää pyöriä ennen kuin sen valmistamiseen uhrattu energia on korvattu. Vasta sen jälkeen voimala alkaa säästää energiaa.

    Tarja Tarja

    Kirjoitin Risto Linturin kanssa sivuille 3D-tulostuksesta. Mitä veikkaatte, yleistyvätkö kotien tavaratulostimet samalla tavalla kuin aiemmin paperitulostimet? http://www.biotalous.fi/tulevaisuustarina-pikavalmistus-muutti-luonnonvarojen-kayttoa/

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)