› Keskustelut › Metsänhoito › Boorin puutos

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Boorin puutos

    Sent on: 26.1.2019, 19:19

    Täällä Savossa on paljon vanhoja kaskiviljelyalueita joita myöhemmin raivattiin pelloiksi ja osa metsittyi pikkuhiljaa ensin lehtipuu-ja myöhemmin havupuumetsiksi. Vieläkin niillä alueilla huomaa boorin puutoksen vaivaamia kuusikoita vaikka pari edellistä puusukupolvea on varmaan hakattu samalta alueelta pois. Onko siihen puutoksen joku muu syy vai pelkästään kun on aikoinaan kaskettu ja viljelty? Peltoihin istutetut kuusikot paremmin käsitän että usein boorin puutos on vaivana. Omassa metsässäkin yksi alue joka boorilannoitettiin 10 vuotta sitten. Tussukkalatvat paikoin kielivät puutoksesta ja se alue ainakin vanhaa kaskialuetta kun siellä täällä kasattuja kiviröykkiöitä. Niin ja nuorempana maa työnsi kovasti leppää mitä ei muuten paljoa taimikoihin tule vaan lähes pelkästään koivua. Nyt siinä paikalla on jo tukkikuusikko joka aika paksua jo ja latvat terveet.

    Tekijä
    Musta miäs
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 26.1.2019, 19:27

    Tuon kaskijutun minäkin kuulin aikoinaan. Ja tupsulatvaisiini yhdistin tiedon. 5 vuotta sitten booriliuoksen kanssa kävelin sen vajaa 2 ha läpi. Mitään muutosta mihinkään suuntaan en ole huomannut. Hukkaan meni ne pari pöntöllistä, luulen. Tosin kustannusvaikutus taisi olla 100-200 €.

    mehtäukko 26.1.2019, 19:41

    Jos kävelytti läpi, niin muistitko ruiskutella ainetta? Vai oliko miten laiha seos?

    Kurki 26.1.2019, 22:48

    Olen huomannut, että siellä missä leppää kasvaa kuusentaimien joukossa paljon kuusen latvat ovat pilalla. Johtunee liiasta pypestä, jota lepän juuristo tuo maahan. Auttaneeko boorikaan silloin.

    sammeli 26.1.2019, 23:11

    Ei johdu liiasta typestä. Leppä vain on yksi boorinpuutoksen ilmentäjä lajeista kuten esim katajakin.

    Eihän boorin puutos häviä sillä, että metsähakataan pois. Puuston matkassa metsästä poistuu myös booria. Mikäli sitä ei ulkopuolelta esim. lannoitteen muodossa tuoda lisää niin entistä vähemmän sitä on käytössä. Toki hiljalleen maaperän rapautumisen ansiosta booriakin liukenee, mutta puustonkasvun ja metsänkierron aikatauluun ei tällä luonnon menetelmällä ennätä.

    Menninkäinen 27.1.2019, 00:33

    Leppä ei ilmennä että olisi boorin puustosta. Leppä vaan viihtyy rehevällä pohjalla jossa boorin puustosta suhteessa muihin ravinteisiin esiintyy. Kuusihan kasvaa kohisten noilla paikoilla. Soppaan kun sotketaan alueella viihtyvä/viihtynyt Tuomi kuusentuomiruosteineen. Haasteita tuo mutta eikös elämä sen takia pysykin mielenkiintoisena.

    harrastelija harrastelija 27.1.2019, 04:53

    Kuinka kataja ilmentää boorin puutosta? Vanha uskomushan on, että missä on katajaa, niin siinä kasvaa myös hyvä metsä.

    Kurki 27.1.2019, 06:37

    Aivan. Menninkäinen sen sanoi. Tuomiruoste. Kannattaa tarkistaa tuomen vesakkokin ja tuhota glyfosaatilla. Tuomen pienialaiset vesakot saattavat olla aika huomaamattomia. Minultakin niitä löytyi vasta, kun aloin kiinnittää huomiota siihen,  miksi aluskasvukuusen vuosikasvut jäävät olemattomiksi ja osa kuolettaa latvansa.

     

     

    merpe 27.1.2019, 07:26

    Peltoviljely voi vähentää booria, missä sitä on ennestään vähän. Esim Savossa on vyöhyke maaningalta siilinjärven kautta vehmeriin, jossa näkyy boorin puute, vaikka ei olisi ollut viljelyä. Eli joka paikassa ei ole booria riittävästi maaperässä, jotta esim kuusi ”talvehtisi” kunnolla. (kuusen latvat paleltuvat syksyllä).

    Puuki 27.1.2019, 07:37

    Ravinnemäärien suhteetkin vaikuttaa siihen jonkun ravinteen puutokseen . Jos on vaikka hyvin paljon typpeä, niin boorin (tai jonkun muun ravinteen) puute näkyy selvemmin . Kasvu kiihtyy mutta jostain ravinteesta tulee samalla uupelo.

    Tuomikaan ei ”tuo” aina välttämättä tuomiruostetta kuusikoihin. Yhden peltokuusitaimikon ympärillä kasvaa melko paljon tuomia mutta ei niissä taimissa ole tuomiruostetta koskaan ollut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.1.2019, 09:24

    Leppä viihtyy rehevämmillä alueilla jotka ovat usein entistä viljelymaata vaikka merkit siitä olisivat jo hävinneet. Savossa useimmat tällaiset kannattaa boorilannoittaa. Viljavuustutkimus maasta tai neulasista on halpa tapa selvittää asia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2