Niinpä, nyt kaskeamaan ja karja metsälaitumille, kun kuiville nummille ei voi enää mitään – nehän on jo betonilähiöiden seinissä.

Tarvitaan osa siitä 10 miljardista petotuhojen korvauksiin, kun syrjäseudulla mullit laiduntaa susien ja karhujen seassa. Ja kun naudanliha on lähes pannassa ilmastonmuutoksen vuoksi, niin jonkunhan pitää ne mullit sinne kustantaa? Mutta jos karja laskettaisiin takaisin ulos, voisi se kyllä poistaa toisenkin huolen – tuo hyönteiskato, joka lienee paljon seurausta ylihygieenistä maataloudesta.

Sen verran aikaisemmassa työssä pääsi tuohon suojelijan logiikkaan perehtymään, että ihmettelen jos turvekangasmuuttumat eivät ole vielä uhanalaisten metsien luontotyyppien listalla.

Suomesta on Syken mukaan löytynyt peräti 68 uhanalaista luontotyyppiä, joista vain alle 10 koskee metsiä. Pahin ylilyönti, ”vuoristojen niitetyt niityt” on äskettäin poistettu Suomen listalta.  Metsien kohdalta sieltä löytyvät mm hakamaat ja kaskilaitumet sekä kuivat nummet.

Mitkä lienee ne ~ 7 jäljelle jäänyttä ehkä oikeasti metsiä koskevaa uhanlaista luontotyyppiä ?  Hakamaita ei voi oikein suojella ellei perusteta niitä laidunnettavia alueita joilla sitten laidunnetaan eläimiä. Samoin kaskilaitumia pitäisi suojella kaskeamalla metsiä ja niitä viljelemällä , sitten laiduntamalla .   Kuivia nummia ei ole täällä yhtään vaikka kuinka suojeltaisiin.

Pienialaiset rehevät lehdot on joskus mainittu  ja ne kuuluu metsälain  perusteella suojeltavaksi tuleviksi jo nykyään.    Metsäniittyjen suojelu vaati niiden niittämistä ja pitämistä puuttomina  . Sitä on jonkin verran tehtykin jossain  päin Suomea.   Monimuotoisuuteen kuuluu mm. puulajien monimuotoisuus. Sitä voidaan edistää sekapuustoisuutta suosimalla.   Onnistuu parhaiten talousmetsissä esim. kasvattamalla  havutaimikot osittain  lehtipuustosekoituksella. Jalopuita kasvavat alueet on suojeltava pitämällä ne semmosina eli yleensä kuusia harventamalla. Katajaketoja (lsl) pitää suojella myös niittämällä muuta kasvillisuutta pois.

Vaikuttaa vahvasti siltä että uhanaisten metsäalueiden määrä 68 % on ihan väärä lukema . Liittyy johonkin muuhun asiaan , ehkä juuri siihen 68 oletettuun uhanalaiseen luontotyyppiin.

Metsälaissa   10-pykälän erityisen tärkeitä elinympäristöjä ,  siihen  liittyviä (10 c)  ja lsl:n mukaan suojeltavia kohteita on n. 50 erilaista. Osa liittyy niistä suoraan metsäisiin alueisiin , osa ei.

Linkola aikoinaan käytti punaista maitoa koska halusi suojella nautakarjan pitämistä , sen laiduntamista ja sitä kautta pikkulintujen ruokapaikkojen  ylläpitoa.  Perinnemaisemien suojelu kuuluu monimuotoisuusasiaan.  Näköalojen avaaminen esim. vesistön suuntaan vaatii joskus avohakkuun tekemistäkin.

Joo.Vaikuttaa että näissä uhanalaisissa ympäristöissä ja etenkin lajeissa pidetään varmuuden vuoksi lajeja jotka ovat luonnossa yleisempiä kuin annetaan ymmärtää.

Esim. paltamoon kaavaillun sellutehtaan tontilta löydetty heinäkasvi on aikaisemmin tavattu noin kymmeneltä paikalta koko suomessa.Mikä on todennäköisyys että näin harvinainen kasvi löytyy tavallisesta talousmetsästä ja juuri sellutehtaan alta?Siis jos se on oikeasti noin harvinainen?

Tunnettu esimerkki on liito-orava jota löytyy joka paikasta ja juuri siksi se on kätevä tekosyy valittaa ja siirtää kaikkia mahdollisia rakennushankkeita ja tietenkin hakkuita.

Tieto jonkin lajin harvinaisuudesta tai uhanalaisuudesta saadaan näiltä vihreiltä luonnonsuojelijoilta jotka saavat tutkimusmäärärahoja yms.helpommin jos tutkimuskohde on vaarassa hävitä.

Liki 10 % on ns. hiljaisessa suojelussa.  Rantametsiä , vanhaa koivikkoa, pihan ympärysmetsiä ym.  Ei näy missään kirjoissa eikä tilastoissa.  Monella mo:lla varmaan saman tapainen  tilanne.

Omilla maillani kitu- ja joutomaita on noin 7% alasta, niilläkin on jonkinlaista puustoa eikä niillä näillä näkymin tehdä hakkuita, eivät ole minkään virallisen suojelun piirissä. Lisäksi tulee säästöpuuryhmät, en ole laskenut mutta tulisiko niistä 1% lisää?

Mökillä on hehtaarin verran jatkuvapeitteisenä maiseman takia.

Varmasti löytyy aika paljon sitä vähemmän aktiivista puunmyyjää, joilla ainakin tilapäinen suojelu toteutuu itsestään.

Metsänkäyttöilmoituksistahan voi laskea aktiivisen metsätalousmaan pinta-alan kun ottaa aikajänteeksi useamman vuosikymmenen.