› Keskustelut › Metsänhoito › Drone metsänhoidossa.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)

  • Drone metsänhoidossa.

    Lähetetty: 28.7.2026, 10:53

    Drone on erinomainen väline varsinkin isompien pinta-alojen hallinnointiin.

    Teimme taas tyttärenpojan kanssa perinteisen Lapin turneen – raivausta ja dronekuvausta varmaan joku 700 hehtaaria. Kyllä se vain Lapissakin nuori metsä kasvaa ihan mukavasti, vaikka kiertoajat ovatkin pitkiä. Se vain tarkoittaa sitä , että panostukset on oltava oikeassa suhteessa tuotto-odotuksiin.

    Sitä taas tämänkin reitken seurauksena ei vain voi olla korostamatta, että ensiharvennuksessa puuvalinta on äärimmäisen tärkeä. Kyllä motokuskilla sen verran hyvä näkö ja ymmärrys pitää olla, ETTÄ EI JÄTÄ ENSIHARVENNUKSESSA KASVAMAAN HUONOJA JA KAKSIHAARAISIA PUITA. Jokainen jätetty tukkirungoksi kelpaamaton runko on kymmenien eurojen vahinko metsänomistajalle. Tämä vain entisentään korostuu, kun pitkäkuituisen sellupuun arvo voi olla jatkossa kyseenalainen.

    Pahoittelut Metsälehdelle, kun komentoin lehteä tilaamattomana. En vain voi sille mitään, että kivi kengässä vieläkin hiertää Tapion varsinkin  aikaisemmista toimista.

    Tekijä
    R.Ranta R.Ranta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 28.7.2026, 11:40

    Miten se tappio syntyy, jos tukiksi kelpaamaton runko jätetään ensiharvennuksessa vielä kasvamaan selkeään reikään puustossa. Näitähän aina on, Pohjoisessa varmaan vielä enemmän. Entisen kenttäpäälikön ohje oli aikoinaan pystymittaryhmälle, kun leimattiin harvennusta: reiässä kasvaa kelokin.

    Metsuri motokuski 28.7.2026, 12:02

    Pari päivää sitten puhuin yhden metsänomistajan kanssa samasta asiasta.  Kerroin hänelle että kyllä niitä kaksihaaraisia pitää jättää jotta pysytään oikeassa pohjapinta-alassa. Sitähän realskoopilla mitataan ja tulos ilmoitetaan moton tietojärjestelmään. Jos on vierekkäin kaksi huonolaatuista puuta niin kuski pohtii kumpi on vähiten huono. Jos on mahdollisuus saada tyvitukki haarapuusta niin ilman muuta se kannattaa jättää kuin tyvilenko. Jos metsänomistaja ilmoittaa että pohjapinta-alasta ei tarvii välittää vaan poistetaan kaikki huonokuntoiset niin silloin kuski tekee väärin jos niitä huonoja jättää.

    Nythän meillä ei ole oikeastaan ensiharvennuksessa, eikä muissakaan, kuin pohjapinta-ala mitä eniten tuijotetaan. Ilmeisesti on että kaikki puut ovat laatutavaraa että siihen voidaan nojata.

    suorittava porras suorittava porras 28.7.2026, 12:38

    Olen itse sitä koulukuntaa, että vikaiset puut lähtee harvennuksessa. Kaksihaarainen runkokin on usein laho pökkelö seuraavaan harvennukseen mennessä lumikuorman repäistyä toisen haaran irti ja mahdollisesti jopa molemmat. Ohuita ja oksattomia runkojakaan on turha jättää. Lumi ja tuuli tekee niistäkin lahopuuta. Sellaisella rungolla kun ei ole kunnon juuriakaan. Yksittäisiä susipuita on usein pakko jättää reikäkohtaan, kun parempia ei ole tarjolla. Eli laatu edellä hakkasin ,mikäli oli tarpeita. Relaskooppia en käyttänyt ,kun parempi menetelmäkin oli olemassa. Moton 11 metrin puomi on hyvä mittatikku ja riittävän monta koealaa palstalla.

    PetriJokinen 28.7.2026, 13:57

    kivi kengässä vieläkin hiertää Tapion varsinkin  aikaisemmista toimista.

    Ne suhrasi HCV -kartat? Sama juttu!

    Onko kuulunut muutoksista joita FSC suunnittelee- en ole aiemmin kohdannut sertifikaattia jota pakotetaan niillekin jotka eivät sen kanssa halua olla MISSÄÄN TEKEMISISSÄ

    Nostokoukku 28.7.2026, 17:50

    Kyllä niitä tukkipuiksi varttuneita kaksihaaraisia aivan terveitä runkoja metsässä vain tahtoo olla. Tyvestä tukki tai pari, sitten lumppi minulle polttopuuksi ja latvasta pari-kolme pikkutukkia ja kuitua. Näin syntyneitä lumppeja olen keräillyt vuosien varrella pirun paljon polttopuiksi. Koivuissa vielä yleisempää kuin havupuissa. Ei mielestäni haarapuu poistamalla kannata puustoon reikää tehdä. Tietenkin silloin, jos on vara mistä valita, niin pinoon. Mutta aina ei ole. Reiässä kasvaa kelokin.

    mehtäukko 28.7.2026, 18:01

    ”…Jokainen jätetty tukkirungoksi kelpaamaton runko on kymmenien eurojen vahinko metsänomistajalle. Tämä vain entisentään korostuu, kun pitkäkuituisen sellupuun arvo…”

    Vaihto-ehdon puutteessa kyllä se vaan on jätettävä, sehän on jo sitä monimuotoisuutta…Jos sellupuun arvo menisi maalailluksi, koko hommaltahan putoaisi pohja pois.

    Mutta drone täytyy hankkia.

    R.Ranta R.Ranta 29.7.2026, 12:02

    Oleellinen kysymys ensiharvennuksessa on, että jätetään hyvänlaatuisia puita. Puiden tasainen jakautuminen on sivuseikka siihen verrattuna. Viimeisessä kasvatusvaiheessa pieni aukkoisuus häviää, kun runkoluku pienenee oleellisesti harvennuksissa.

    Luontaisessa siemenpuilla uudistamisessa on Lapissa omat etunsa. Ei synny tiheitä taimiryppäitä kuten kylvämällä yleensä syntyy. Jos uudistat kylvämällä, niin taimikonhoito on tehtävä ajoissa näiden tuppaiden takia. Kuivat ja kuivahkot kankaat uudistuu Lapissa yl. hyvin luontaisesti. Pientä huomaamatonta  tainta on monesti valmiina heti kasvuun, kun siemenpuuhakkuu tehdään, eikä ne ole tiheinä ryppäinä. Enkä näe pientä aukkoisuutta siellä taimikossa minkäänlaisena ongelmana. Nytkin katsoin muutamaa luontaista kohdetta (5 – 7 m), että en tee taimikonhoitoa ollenkaan (aivan liian suuri kustannus) vaan vasta altaraivaus ennen ensiharvennusta. Kun siellä kiertoajat ovat pitkiä, on taloudellisesti välttämätöntä suhtautua varsin kriittisesti kustannuksiin. Minusta taloudellinen metsänhoito on kovin erilaista Suomenkin tavattoman erilaisissa olosuhteissa. On kokonaan eri asia hoitaa satojen hehtaarien nuoria metsiä Lapissa, kuin pieniä rehevän maan pinta-aloja Etelä-Suomessa.

    Kukin ajatelkoot omalla tavallaan ja niin on hyvä. Kerroin vain oman näkemykseni.

    Sitä dronekuvausta suosittelen lämpimästi. Kuvaamani  kohteet on nyt pitänyt jo moneen kertaan suurella mielenkiinolla katsoa. Osa kuvaamisista  jäi vielä ensi vuoteen sateen ja tuulen takia.

     

    Metsuri motokuski 29.7.2026, 12:13

    Hyviä ajatuksia Ranta ja vielä ihan oikeita. Noin minäkin tekisin omissa metsissäni. Tekisin aina laatuharvennusta jos siihen suinkin pohjapinta-ala antaa myöten.  Tietenkin kohtuuttoman harvaksi en tietenkään päästäisi.

    Tässä vuosi pari sitten oli kirjoittelua että harvennukset järjestäin tehdään liian harvaksi. Sehän aiheutti sen että pohjapinta-alaa seurataan entistä tarkemmin. Vielä kun lisätään ilmastotavoitteet että harvennustiheyksiä tihennetään ja harvennuksia lykätään , aiheuttaa se sen että pohjapinta-alla on entistä suurempi merkitys harvennuksilla.  Sehän syö osaltaan myös laatuharvennuksen mahdollisuutta, kun joudutaan jättämään niitä huonompiakin pystyyn. Mutta onhan se kuitu sitten suurempi silloin seuraavassa harvennuksessa jossa se viimeistään lähtee.

    Nostokoukku 29.7.2026, 12:56

    Laatuharvennuksen mahdollisuutta ensiharvennuksella on syönyt eniten konekorjuun edellyttämät järeysvaatimukset. Ainakin omalla työnantajallani oli ohjeena, että alle 14 metrisiin puustoihin ei mennä. Tuossa vaiheessa valtapuut, ovatpahan minkä laatuisia tahansa, on jätettävä kasvamaan. Lisävaltapuut ovat jo niin karsiutuneita ja huonoasentoisia, että niitä on turha jättää lumen murjottaviksi. Aikoinaan miestyönä hakattiin ensiharvennuksilla kahden kolmemetrisen kuitupölkyn metsiä, noin kymmenmetrisiä puustoja. Tuossa vaiheessa selvät susipuut oli mahdollista poistaa. Jäävän puuston runkovaatimuksena oli 1 000- 1 200 runkoa. Näin hakatuista metsistä kehittyi todellisia laatumänniköitä. Lisäksi käytössä oli 30 metrin uraväli. Se näkyi seuraavassa harvennuksessa, tehtiimpähän millä menetelmällä tahansa, huomattavan suurina kertyminä. Mutta se aika entinen ei koskaan palaa.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)