Kiitos Korpituvan Taneli ja kisi! Huomattu on ja korjattukin muutamia tunteja sitten.

Lueskelin juuri tuoretta Metsälehteä. Sivulla 14 Mikko Riikilän kirjoitus, ”Kuusi menestyy myös puolukkaturvekankailla”, herätti ajatuksen, että metla ja sen tutkijat ovat täysin alistuneet nykyiseen hirvipolitiikkaan ja sitä myöten metsänhoito-ohjeisiin hirvien ehdoilla.

Kirjoituksessa tunnustetaan hirvien syövän turvemailla sinne istutetut männyn taimet, mutta hirvipolitiikka hyväksyen neuvotaan puolukkatyyppiä vastaaville turvemaille jopa istuttamaan olosuhteiden pakosta kuusentaimia. Hyvin ovat hirvimiehet asiansa hoitaneet. Liekkö seuraavilla sukupolvilla kovin onnellinen elämä?

Toinen hirviin liittyvä ongelma uudistettaessa vähän viljavampiakin turvekankaita kuuselle syntyy siitä, kun hirvet pitävät valtaosan hieskoivikosta hyvin matalana ja kuusentaimet kärsivät monia vuosia keväthalloista. Siinä ehtii vatukko ja horsmikko muun heinän lisäksi haittaamaan pahasti kuusen taimia. Ylimääräistä työtä täydennyksineen joutuu tekemään ja kuusen taimista pyrkii tulemaan monilatvaisia, kun halla vie latvasilmutkin.

Olisi paljon helpompi hoitaa kuusentaimikko turvemailla ilman hirviä. Hieskoivuista saisi hoidettua sopivan verhopuustun hallan varalle ja tulevaisuuden energiapuuksi.

Suorittavalle portaalle turvemaiden kuuselle uudistamisesta ja boorilannoituksesta:

Boorilannoitus on monesti tarpeen kuusikon latvankuolemisten ja siitä johtuvien päärangan vaihdosten lopettamiseksi myös turvemailla. Aiheetta sitä ei kannata tehdä. Ensin pitää varmistaa boorin tarve. Kuitenkaan kovasti heinettyvillä mailla boorilannoitusta ei pitäisi tehdä taimien vielä ollessa hyvin pieniä, koska heinettyminen voi muodostua entistä suuremmaksi ongelmaksi.

Kuusentainten hallavahingon näkee selvästi keväällä juhannuksen tienoilla ruskistuneista versojen kärjistä. Se ei yleensä tapa päärankaa, mutta latvasilmut, joskus kaikki, ovat lurpallaan kuin ajokoiran korvat. Boorinpuute kuivattaa latvaosan päärankaa silmuineen ja neulasineen.

Lehvästöltään lähes sulkeentunut hieskoivuverhopuusto turvemaan kuusentaimikon alkukehityksen aikana estää liian heinettymisen ja hallavauriot sekä haaroittumisen kuusen taimissa. Tätä mahdollisuutta nykyisillä hirvikannoilla ei läheskään kaikissa kohteissa pysty käyttämään, koska hirvi tekee hieskoivuista sinne tänne jääviä puskia.

Kuusentainten tallaamiset mutalikkoon tai kallelleen ovat toinen hirvien aiheuttama menetys. Kivennäismailla taimi katkeaa hirven sorkan alla tai saa kuoren vikuutuksesta hyvän itämisalusten kuusenjuurikäävälle.

Mitään etua hirvien tekemästä vesakoiden syönnistä kuusentaimikoissa en parhaalla tahdollanikaan saa mieleeni. Raskaan sorkkaeläimen oleskelu ja liikkuminen kesäaikaan rikkoo kuusen pinnallista juuristoa ja aiheuttaa juurikäävän leviämistä jo nuoriin kuusikoihin. Menetykset paljastuvat vasta tulevaisuuden päätehakkuussa. Kuoren jälttämiset ovat vielä asia erikseen.

Harrastelijalle ”valtion lehmästä”:
Kirjoitat, että hirvi on valtion lehmä. Kerrot, että hirvikannan säätely on valtion käsissä. Ilmeisesti tarkoitat vielä, että hirvenmetsästyksen arvostelu on turhanpäiväistä ja vailla mitään merkitystä. Näissä asioissa olet kylläkin väärässä.

Pitää palauttaa mieliin, että nykyinen hirvikannan säätelyjärjestelmä on MMM:n metsästystä harrastavien henkilöiden kehittelemä, ja hirvien pyyntilupakäytäntö on alkuaan kehitelty pelkästään hirvien mahdollisimman suurta lihatuottoa ajatellen. Vasta myöhemmin hirvikolareiden yleistyttyä ja metsästysmaan vuokraajien havahduttua tuhoista taimikoissa ryhdyttiin hirvikantaa jopa hetkellisesti leikkaamaan hirvivahinkojen nopean kasvun pysäyttämiseksi. Hirvikannan säätely onkin jo ennakkoon myönnettävien pyyntilupien kautta täysin metsästäjien käsissä.

Jos hirvikannan säätely olisi puolueettoman valtion elimen käsissä, ei hirvikanta missään vaiheessa olisi ollut pahemmin liikenteen tai metsänomistajien riesana. Ilmeisesti hirvenmetsästys olisi jo alkuaan säädetty vapaaksi pyyntiluvista.

Nykyinen MMM-johtoinen hirvipolitiikka pitää kiinni nykyisestä käytännöstä. Kuitenkin se VTV:n mukaan johtaa aika-ajoin huomattavasti liian suureen hirvikantaan ja siitä johtuviin hirvikolareihin ja taimikkovahinkoihin. Tästä voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että vahingot ovatkin MMM:n ohjauksessa. Nyt taas kun pyyntilupia on leikattu hirvikannan kasvatusta ajatellen, voi tudeta, että MMM on syyllistynyt perustuslain rikkomiseen niin hirvikolareissa syntyvien vammautumisten kuin metsätaimikoiden hirvivahinkojenkin osalta.