Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 217 total)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • suorittava porras

    Nyt kannattaisi kaivaa tilasto ,joka kertoo tämän päivän tilanteen. Hirvikantaa leikattiin 12 vuotta ja vuoden 2013 jälkeinen hirvitilanne ei näy tilastossa. Taulukko puolestaan kertoo pienellä viiveellä pahimman vahinkoajan tilanteen. Pylväs 2009-2013 sisältää tietoja vahingoista ,jotka ovat peräisin aiemmilta vuosilta . Kyseinen pylväs ei kelpaa mittariksi tämän päivän lukemista alkuunkaan.

    Hirvikannan hoitosuunnitelman avulla on kanta saatu alenevalle uralle. Sama tilanne seuraa valkohäntienkin kohdalla ,kun suunnitelman keinot alkavat purra. Työkalut hirvieläinkannan hallintaan ovat jo olemassa ja monilla tehokkaassa käytössä ,mutta vie oman aikansa ,että tavoitteisiin päästään.

    Visakallo

    Minäkin olen siis itse aiheuttanut kaikki hirvivahinkoni, koska olen aina raivannut taimikkoni ajoissa ja useampaan kertaan. Mikä olisi mielestänne sopiva korvaussumma minkä joutuisin valtiolle maksamaan näiden yli 40 vuoden ajalta?

    Planter

    ”Hirvikannan hoitosuunnitelman avulla on kanta saatu alenevalle uralle.”

    Hirvikannan hoitosuunnitelmaa alettiin toteuttaa 2015  ja se, kuten nimikin kertoo, potkaisi kannan reippaaseen kasvuun.

    Riistakeskus: ”Suomen hirvikannan koko syksyn 2014 jahdin jälkeen on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 83 000 hirveä. Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 4 prosenttia.”

    Kuvassa alla  2018 ja 2019 korjaantuvat ylöspäin edelleen.

    Viimeisimmästä VMI:stä ei ole vastaavia pylväsdiagrammeja käytössä, mutta Luken esityksestä  2016 selviää, että talviravintoresurssi vähenee ja vahingot lisääntyvät, suunta ei ole muuttunut. Tuolla edellä esitettiin, että kun raivataan taimikoista kaikki ylimääräinen talviravintoresurssi pois niin vahingot loppuvat, mahtaisiko kuitenkin pahentaa tilannetta? Olisiko aika myöntää, että hirviä pitää vähentää?

    Planter

    kannnat

    Planter

    matala

    Anton Chigurh

    Siis ”…keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”

    Nykyinen hirvikanta (100000) aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 250000 (kaksisataaviisikymmentatuhatta) hehtaaria vuodessa. Vuotuinen uudistusala on puolet tuosta.

    Metsälehdessä (15/2020) oli juttua otsikolla: Lisää faktaa hirvistä, jossa hirvien talviravintoa tutkinut Maa- ja metsätalousministeriön erätalousneuvos vesa ruusila kertoo havainnoistaan. Hän tutki aikoinaan muun muassa sitä, millaisilla alueilla hirvet viihtyvät talvisin. Helmikuisten hankien keskellä on syötäväksi vain vähän vihreää biomassaa: ”…Houkuttavimmat puulajit, kuten haapa ja koivu, eivät riitä hirvelle energian tuottamiseen. Mäntytaimikosta löytyy riittävästi biomassaa isolle eläimelle…”

    Mettämakuri

    Lehmä/sonni suhde ei ole tasapainossa monellakaan ” kannanhoitoalueella” lehmät jätetään tietoisesti ampumatta, siemeneksi.

    Tuon myönsi myös tutkija uusimmassa metsälehdessä.

     

    suorittava porras

    Vanha käytäntö , että hirvihavaintojen vähentyessä aletaan säästellä naaraita ei ota muuttuakseen eikä muutu . Muutama vuosi himmaillaan ja sitten ollaan isojen ongelmien edessä. Hoitosuunnitelman ja valistuksen avulla on saatu aaltoliikettä hieman loivennettua. Se on kuitenkin varmaa ,että tiheyksien lähestyessä suositusten alarajaa ,metsästyspainetta alennetaan vuosiksi ollaan asiasta mitä mieltä tahansa. Metsästäjät eivät käytä läheskään kaikkia tarjolla olevia lupia. Tämän olen ehtinyt kokea 47 vuotta kestäneen metsästäjäurani aikana jo kolme kertaa.

    metsä-masa

    Hyvä ehdotus, kannatan !

    Mettämakuri

    Lehmällä on se ikävä tapa katkoa vasalle latvoja ,eikä se osaa laskea montako latvaa se vuorokaudessa katkoo lapselle evääksi

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 217 total)