Keskustelut Puukauppa Ei kuitupuu ole edes keskimäärin halpaa Virossa

  • Tämä aihe sisältää 7 vastausta, 6 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarTTL toimesta.
Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Ei kuitupuu ole edes keskimäärin halpaa Virossa

    Havukuidunkin satamahinnat ovat pompanneet Viron satamissa jo yli 90 euron. Koivu on luokassa 130 euroa kuutio.

    Kun näitä hintoja on alettu pureskella julkisisesti, on esitetty väitteitä, että pitkällä aikavälillä Balttian puu on ollut kuitenkin edullisempaa kuin Suomessa. Tämä väite ei nähdäkseni pidä paikkaansa.

    Laskin havukuidulle Maalehden (Maaleht) tilastoista vuosikeskiarvojen keskiarvon aikavälille 2008-2022 ja Canon ainakin näytti 53 euroa. Joukkoon mahtuu puukaupan suhteen niinkin erikoisia vuosia siis kuin 2009 ja 2020.

    Tuo on satamahinta, mutta hyvin erikoisessa paikassa puu pitää kasvaa, jotta kantohinta olisi jäänyt alle 33 euroa kuutio. Siis havukuidulle.

  • Puuki

    MG ainakin saisi mo:en firmana palauttaa ylimääräisen voittomarginaalin  ( viimm. 3 kk;n ”yllätysvoitto” ) edullisen kotimaisen puun myyjille suoraan.       Laskeppa huviksesi TTL esim. mikä olisi indeksin mukainen oikia hinta pystypuulle nykyään.    33 euroa kuulostaa hinnalta jossa olisi inflaatiokorjaus laskettu suunnilleen  oikein kantohintaan mukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oliko näissä jo huomioitu erilainen mittaustapa jos sellainen oli Virossa käytössä eli kuoren osuus pois, ehkä luokkaa 15%? Ei muuta laskelmaa juurikaan. Tiettääkö joku mihin Viron korkea hintataso perustuu, siihenkö että se vie spot-eriä ulkomaille vai onko heidän puunjalostuksellaan käytössä jokin viisasten kivi? Sellutehdasta ei taida olla.

    TTL

    Jos elinkustannusindeksillä katsottaisiin reaalihintaa ja havukuidun hinnan perusvuosi olisi tuolla reilun 30 vuoden takaa, niin Puukin 33 euroa nykyhintana olisi lähellä. Jos taas oikein innostuisi ja ottaisi perushinnan 1970-luvun öljykriisin ajoilta, pitäisi 70 euroa mennä rikki.

    Viron puunjalostuksen viisasten kivi on mielestäni suomalaisessa ja ruotsalaisessa massateollisuudessa ja sen hinnanvarjeluksessa. Onhan Virossa kyllä paljon pienpuuta käyttäviä sahoja. Joillain sahoilla hinnoitellaan ”tukit” aina 8 cm latvasta alkaen.

    Nyt ei olisi kiva olla kyllä Virossa pienpuun sahaaja, ei etenkään kuusen. Kovimpia havukuidun hintoja näytettäisiin maksavan  saarilla ja korkein näkemäni  havukuidun noteeraus on ollut 99 euroa kuutio.

    Rukopiikki

    Kannattaa maksaa kauas pienistä määristä paljon jotta saa läheltä isompia määriä halvalla.

    derHorst

    Viron ja Suomen kuitupuumarkkinoiden ero on yksinkertaistettuna kilpailu. Ensimmäisessä sitä on käytännössä ja jälkimmäisessä paperilla. Kun Suomen markkinaa hallitsee suvereenisti kolme toimijaa, niin ei siinä paljon tarvitse kilpailla. Pikemminkin historian saatossa on luotu menettelyitä, joiden avulla kuitupuun hintaa pidetään tehokkaasti kurissa.

    Lohdutukseksi voi toki todeta, että Suomessa tuo markkinan keskittyminen (=kilpailun puute) on aika yleistä: pankit, päivittäistavarakauppa, vakuutukset, yksityinen terveydenhuolto, energia eli oikeastaan kaikki ison rahan alat noin niin kuin esimerkkinä. Suomalaiset ovat tässäkin asiassa olleet vähän lepsuja. Kilpailuviranomaisetkin katselevat toiseen suuntaan.

    Arlo Ranttu

    Baltian ainoa sellutehdas on Virossa. Estonia cell käyttää haapaa ja ainakin silloin kun minä siellä kävin omistaja oli aasialainen. Tuotanto on aika pieni 100000- 200000 t/vuosi. Tehtaalle on kyllä investoitu vuosien varrella ja näillä hinnoilla varmasti tekee tulosta.

    Baltiaan on puuhattu modernia uutta tehdasta milloin Viroon milloin Latviaan. Puuta kyllä riittää. Viron tehdas Tartossa kaatui paikallisten vastustukseen. Latviaan tehdasta kaavailivat suomalaiset, mutta eivät pöljyyttään ottaneet Latvias finerisiä hankkeeseen mukaan. Homma ei sitten edennytkään.

    Latvias fineris omistaa jonkin pienen vanhan vaneritehtaan Suomessakin ja on  suurin alan peluri Latviassa.

    TTL

    VKG (Viru Keemia Grupi) näyttää suunnittelevan sellutehdasta itäiseen Viroon, Kotkan eteläpuolelle.

    Suunnitelmissa puunkäyttö on reilu 2 miljoonaa kuutiota mäntykuitua vuodessa. Tämä kyllä kiristää toteuessaan puumarkkinaa entisestään.

    Sellu on dollareillakin mitattuna ennätyshinnoissa. Nyt puolessa vuodessa dollari on vahvistunut 15 % euroon nähden eli tämä sataa kultajyvinä eurooppalaisten toimijoiden laariin. Kustannukset ovat pääasiassa kuitenkin euroissa.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)