› Keskustelut › Puukauppa › Ei sellutehtaita ilman sahauksen lisäystä?

Viewing 10 replies - 1 through 10 (of 17 total)
1 2

  • Ei sellutehtaita ilman sahauksen lisäystä?

    Sent on: 6.3.2015 at 15:37

    ”Miljoonan tonnin sellutehdas tarvitsee 6 miljoonaa kuutiota kuitupuuta, jonka hankinnan yhteydessä syntyy noin 3 miljoonaa kuutiota tukkia. Sille on myös löydyttävä käyttöä. Sahauksen lisääminen näyttää haastavalta.”

    Näyttää siltä, että puuntuotannossa kuidun merkitys on kasvamassa niinkuin, jotkut visionäärit ovatkin jo ennustaneet täällä. Sellutehtaat kyllä toteutuvat vaikka sahaus ei rajusti lisääntyisikään. Sahateollisuus ei juuri nyt elä parhaita aikoja niin sielläkin joudutaan hakemaan kilpailukykyä. Jos sahaus ei lisäänny ja kannata hyvin niin se tarkoittaa sitä, että tukkien on oltava isompia, pitempiä ja laadukkaampia. Puuntuottajien onkin kohta totuteltava pienempiin tukkiprosentteihin. Myös kasvatustavat voivat kokea painetta enemmän alaharvennusten suuntaan.

    ”Vientitilastoissa sahatavara oli neljäntenä dieselpolttoaineiden jälkeen .”
    Tulevaisuudessa tässä voi biodiesel olla yhä merkittävämpi. Siihen tarvitaan reippaasti mäntyä. Nyt hirvet ovat kurittaneet männiköitä ja se voikin olla hyvä asia sillä mikä olisi teollisuuden kannalta parempaa kuin harvassa kasvanut iso ja paksu mänty pienellä tukkiosuudella. Tukkimarkkinoilla ei välttämättä ole tilaa kaikille. Myös metsänjalostusta voitaisiin nyt kehittää määrän suuntaan. Nythän meidän mänty ei pysty hyödyntämään kaikkia ravinteita rehevällä maalla. Hybridimänty mistä tulisi paljon mäntyöljyä ja sitä voisi viljellä rehevillä mailla.

    Creator
    Ammatti Raivooja
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Horjumaton 6.3.2015 at 17:00

    *** Ei mikään ongelma. Sellujäteillä on varaa ajaa kattilaan tukitkin. Vastaahan nykyiset tukinhinnat osapuilleen kuitupuun hintaa 25v sitten mikäli rahanarvon muutokset otetaan huomioon. Kyllä on teollisuudella kissanpäivät.

    Metsäkupsa 6.3.2015 at 17:02

    Näin ammattilaiset sanoo ja järjellä ajatellen näinhän asia on.Arvelen sellubuumin kerkiävän laantua,Äänekosken biotehdas nousee,muilla kahdella vaarana jäädä suunitelmien asteelle.

    Markkinatalous kun on sellainen,jos mikä kannattaa hyvin ,silloin ryhdytään kapasiteettia lisäämään.Usein käy niin,että markkinoille tulee ylitarjontaa ja hinnat notkahtaa.Ruotsissa on myös selluinvestointeja suunitteilla,joten rahoittajat ovat varpaillaan .Ei ole Suomen historiassa metsäteollisuudessa miljardi investointeja tähänkään asti paljoa yhteen soittoon tehty.Toivottavasti olen turhan pessimistinen ja suunitelmat realisoituvat puulle kysyntään luomaan.

    Korpituvan Taneli 6.3.2015 at 17:43

    Avaajan huoli, tukin joutumisesta sellukattilaan, on tosiaankin hyvinkin ajankohtainen, jos sellukapasiteetti kovasti lisääntyy. Erityisesti Kemijärven tehtaalla tämä vaara on ilmeinen, jos tehdas toteutuu.
    Tietenkin on parempi että edes sellukattilaan, kuin että jäisi pystyyn.

    Vaikka sellutehtaalta leipäni olenkin tienannut, niin kuitenkin toivoisin että kaikki sahaukseen kelpaava puu sahattaisiin. Sellupuuta Suomessa on kuitenkin riittävästi ja siihen kelpaa sekin puu, joka ei sahaukseen käy.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 6.3.2015 at 17:51

    Olen aina sanonut että vaikka polttaisivat heti lanssille ei väliä kunhan minä saan suoritteet moton mittalistan mukaan ja kauppakirjan hinnoilla.

    vänkäri 6.3.2015 at 18:03

    Ei kannata huolestua tulevasta tukin kattilaan joutumisesta, kun sitä menee sinne jo nyt. Kun sahatavara ei vedä, eikä meillä kannata pieniä kalikoita sorvata niin selluksihan se menee. Tai sitten voimalaan.

    Metät kunnossa! 6.3.2015 at 20:40

    Kaikille osapuolille olisi eduksi, että lähempänä tasapainotilannetta oltaisiin jatkossa. Tällä hetkellä osa sahoista ajaa vain yhtä vuoroa ja toisaalta myöskään kierrätyskuitua ei ole saatavilla tarvittavaa määrää. Tämä johtaa siihen, että pyöreää puuta joudutaan osin väliaikaisjärjestelyin hakettamaan ja kuljettamaan pitkiäkin matkoja normaalin sellu / massatoiminnan turvaamiseksi. Se ei pitkän päälle leiville lyö. Sellukapasiteetin kasvaessa epätasapaino on vaarassa jopa kasvaa. Raaka-aineiden hinnat hakevat kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti arvoaan. Toivotaan parasta sahaajien puolesta! Massapuuta on täällä hakattu toistaiseksi vain 1. harvennuksessa!

    jees h-valta 6.3.2015 at 20:53

    En näe tuota miksikään ongelmaksi vaan metsämaailman bisnes vain kallistuu sellupuun tarpeeseen eli kuituun ja sen lisänä sitä pienempään ja jopa tukkiinkin tarpeen mukaan jota sitten sahataan lähimmässä mahdollisessa sahayksikössä ja jos sellaista ei satu olemaan se löytää tiensä sinne sellulinjan kitaan. Enenevissä määrin. Hintahan ei ole este eikä edes hidaste enää. Lisääntyvässä määrin voidaan ostaa leimikoita nk. sokkona kun hinnan puolesta ei ole väliä mitä sieltä sitten suorittava porras sattuu eteensä löytämään. Kaikki käy pariin kolmeen ”tuuttiin” ja loput polttolaitokseen.

    jees h-valta 6.3.2015 at 21:15

    Kuten olemme tuolta kuvakollaasistakin nähneet suorittavan portaan eteen työnnetään nykyisin laidasta laitaan kaikki ja aivan siinä alkuperäiställissään. Ammattiylpeys on hyvästä mutta jos käytät sitä on aika nopeat hyvästit.

    Ammatti Raivooja 7.3.2015 at 09:29

    Musta vielä tää selkeästi suosii koivunkasvatusta nimittäis kun havutukin, tai ainakin kuusitukin hinta laskettelee sinne alle 50€uron ja tukkiprosenttikin tulee olemaan lähempänä 50 kuin 90.

    Yks huomio vielä, että kun meillä ei ole minkäänlaista päätöksentekokykyä miten puuta saadaan tulevaisuudessa liikkeelle niin sitä kuitua pitää ottaa enemmän aktiivisten tiloilta luultavasti tukin kustannuksella.

    Horjumaton 7.3.2015 at 14:13

    Raivooja ; Yks huomio vielä, että kun meillä ei ole minkäänlaista päätöksentekokykyä miten puuta saadaan tulevaisuudessa liikkeelle niin sitä kuitua pitää ottaa enemmän aktiivisten tiloilta luultavasti tukin kustannuksella.

    *** En nyt tosiaan käsitä,miksei Raivooja voi nähdä mahdollisuutta, että ihan vaan markkinatalous hoitaisi puuntarpeen. Ei sitä jokapaikkaan enää kannata kaikkea säätelyä hamuta, vaikka se demareitten ikiaikainen tapa onkin.

    Ei muuta kuin turhat sääntelyt lepikkoon, niin työnhinnasta kuin puustakin. Ihan samanlaisia raaka-aineita ne on teollisuudelle kummatkin. Ja myös tottakai metsänhoitoon olisi saatava sitä ahkeraa ja kaivattua työperäistä maahanmuuttajaa tekemään hommia just sillä hintaa kuin vapaa kilpailu sen asettaisi.

    Joka muuta horajaa,haluaa elää vielä sitä Kekkosen- aikaa. Se mänt jo. Palkansaajat vielä siinä pumpulissa on kellineet ja jo eläkkeellä olevat rengit. Ajat on uudet. Olemisesta maksamisen aika on ohi.

Viewing 10 replies - 1 through 10 (of 17 total)
1 2