› Keskustelut › Puukauppa › Ei sellutehtaita ilman sahauksen lisäystä?

Viewing 7 replies - 11 through 17 (of 17 total)
1 2

  • Ei sellutehtaita ilman sahauksen lisäystä?

    Sent on: 6.3.2015 at 15:37

    ”Miljoonan tonnin sellutehdas tarvitsee 6 miljoonaa kuutiota kuitupuuta, jonka hankinnan yhteydessä syntyy noin 3 miljoonaa kuutiota tukkia. Sille on myös löydyttävä käyttöä. Sahauksen lisääminen näyttää haastavalta.”

    Näyttää siltä, että puuntuotannossa kuidun merkitys on kasvamassa niinkuin, jotkut visionäärit ovatkin jo ennustaneet täällä. Sellutehtaat kyllä toteutuvat vaikka sahaus ei rajusti lisääntyisikään. Sahateollisuus ei juuri nyt elä parhaita aikoja niin sielläkin joudutaan hakemaan kilpailukykyä. Jos sahaus ei lisäänny ja kannata hyvin niin se tarkoittaa sitä, että tukkien on oltava isompia, pitempiä ja laadukkaampia. Puuntuottajien onkin kohta totuteltava pienempiin tukkiprosentteihin. Myös kasvatustavat voivat kokea painetta enemmän alaharvennusten suuntaan.

    ”Vientitilastoissa sahatavara oli neljäntenä dieselpolttoaineiden jälkeen .”
    Tulevaisuudessa tässä voi biodiesel olla yhä merkittävämpi. Siihen tarvitaan reippaasti mäntyä. Nyt hirvet ovat kurittaneet männiköitä ja se voikin olla hyvä asia sillä mikä olisi teollisuuden kannalta parempaa kuin harvassa kasvanut iso ja paksu mänty pienellä tukkiosuudella. Tukkimarkkinoilla ei välttämättä ole tilaa kaikille. Myös metsänjalostusta voitaisiin nyt kehittää määrän suuntaan. Nythän meidän mänty ei pysty hyödyntämään kaikkia ravinteita rehevällä maalla. Hybridimänty mistä tulisi paljon mäntyöljyä ja sitä voisi viljellä rehevillä mailla.

    Creator
    Ammatti Raivooja
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Ammatti Raivooja 7.3.2015 at 16:04

    Metsäteollisuudessa asiat ei ole niin yksinkertaisia kuin Koskenkorvapullon ostaminen romanilta missä vain korkea hinta ratkaisee kaiken. Pitää muistaa, että sekään ei vielä tee autuaaksi, että metsäyhtiöt kilpailevat keskenään Suomessa. Me elämme globaalissa vapaassa markkinataloudessa missä Suomi joukkueen on huomioitava mitä muissa maissa tapahtuu. Jotta siellä maailmalla pärjätään niin meidän pitää olla kustannuksilta kilpailukykyisiä. Ei e. tukinhintaa nyt voi nostaa sellaiselle tasolle, että se ehkä aiheuttaa joissain ihmisissä taimikonhoitoherätyksen tai kuitupuukaupoille. Vapaa markkinatalous ei takaa, että se ylimääräinen raha valuisi taimikonhoitoihin kuten ehkä taimikonhoitomaksu. Puunmyynti on tehty ihmisille niin helpoksi, että yksi puhelinsoitto riittää, loput hoitaa yhtiö tai mhy. Minun on vaikea keksiä mitään uutta konseptia minkä vapaa markkinatalous voisi enää tähän keksiä. Pienyrittelijöille tuskin on tilaa. No niin, nämä esillä olleet toimet on tarkoitettu kohdistettavaksi hoitamattomiin helpottamaan aktiivisten veronmaksutaakkaa.

    Niinkuin tiedetään, että yrityksen on tuotettava 4% voittoa tai se ei ole hyvää bisnestä. Sahat ovat alkaneet päästä tuon yli vasta kartellin päättymisen jälkeen. 2000-luvulla alussa sahat ovat keskimäärin alle tuon ja monet tehneet tappiota. Onneksi minä en ole nilkkoja myöten ylittämässä todistaa, että puusta olisi ollut varaa maksaa enemmän. Nytkään tukista ei ole mitenkään mahdollista maksaa enempää koska Ruotsissa tukinhinta on alhaisempi kuin täällä ja heillä on valuuttaetua. Tässä kilpailutilanteessa on mahdotonta nostaa hintoja tai se meinaa lappuja luukulle. Sen takia tarvitaan ohjausta metsäpäähän, että työpaikat ja bisnes säilyy.

    Nii siis kenen palkka täällä on iso? Olisitko yksityiskohtaisempi? Onko se tämä AY kartelli mikä sopii minimihinnat ja työntekijät eivät voi kilpailla toisiaan vastaan kuka tekee halvemmalla? Metsä päästä ei tarvitse olla huolissaan sillä kohta täällä on kaikki yrittäjiä.

    Horjumaton 7.3.2015 at 18:12

    *** Koska Raivooja innokkaasti tutkii tilastoja. Annan kotiläksyn.
    Tutki miten palkat on kehittyneet viimeisen 35v aikana ja vertaa puunhintaan. Sekä tukkiin että kuituun. Kerro sitten kenen selkänahasta on Kelanjauhot kustannettu työttömille tahi muille turvaverkoissa kelliville.

    Huvittaa kun edelleen esim. Heinäluoma kehoittaa malttia vaurastumiseen metsänomistajille. Kunnon demari toki. Heille se toisten rahoilla eläminen on aina onnistunut ilman omantunnon tuskia.

    Se palkkojen hinaaminen liian suuriksi maksaa Suomelle joka vuosi n. 3,5 miljardia ja henkiset kärsimykset päälle niille jotka tovereitten ahneuden takia on asemalle jääneet. En tiedä toista yhtä epäsolidaarista porukkaa kuin palkansaajat.

    Rane 7.3.2015 at 19:02

    AMMATTIMIES on kertonut asiat rehellisesti.Hienot autot ja maukkaat leivänpäälliset on hankittu kun taksat on olleet kohillaan.
    Ja isännäthän ne on maksaneet.

    mettämiäs 7.3.2015 at 20:54

    ”Erityisesti Kemijärven tehtaalla tämä vaara on ilmeinen, jos tehdas toteutuu. Tietenkin on parempi että edes sellukattilaan, kuin että jäisi pystyyn.”

    Jos yksi menestyneimmistä suomalaisista sahureista on investoinut vanhan sellutehtaan tontille 30-40 miljoonaa euroa sahaan ja liimapalkkitehtaaseen, ei riski tukkien sellukattilaan joutumisesta ole varmaankaan sen suurempi kuin muuallakaan. Pääkoneiden toimittajana näyttää olevan mäntyharjulainen sahavalmistaja, joka on erikoistunut nimenomaan pieniläpimittaisten tukkien sahaukseen soveltuvien sahakoneiden valmistukseen.

    vihreen koneen kuski 22.3.2015 at 13:38

    Tällä hetkellä sahatavaran kysyntä heikkoa. Siksi katkonta ohjeet ovat erittäin tiukat. Tukit oltava ehdottoman suoria ja jokaisesta mutkapuusta tulee palautetta. Tukin latvaläpimittoja on nostettu,alarajan paksuuksia vain tietty määrä. Samoin on pituuksien laita. Lahoja ei suositella lumpattavaksi, vaan jos pienikin pilkku, niin kolmosen pätkä tyveltä. Kyllä kuitu prosettia saa helposti nostettua ja silti kukaan ei pysty jälkeempäin sanomaan mitään.

    Dolmari 23.3.2015 at 09:10

    ”Tällä hetkellä sahatavaran kysyntä heikkoa. Siksi katkonta ohjeet ovat erittäin tiukat. Tukit oltava ehdottoman suoria ja jokaisesta mutkapuusta tulee palautetta. Tukin latvaläpimittoja on nostettu,alarajan paksuuksia vain tietty määrä. Samoin on pituuksien laita. Lahoja ei suositella lumpattavaksi, vaan jos pienikin pilkku, niin kolmosen pätkä tyveltä. Kyllä kuitu prosettia saa helposti nostettua ja silti kukaan ei pysty jälkeempäin sanomaan mitään.”

    Vihreen koneen kuski ilmeisesti katkoo sellunkeittäjien palkkalistoilla? Sahan edustajaa viime viikolla jututin. Antoi ymmärtää, että nyt on kuitupuu heillä normaalia pahempi riesa, mäntytukki kyllä kelpaisi . Meinaa kuitukasat paisua.
    Minulle jäi tuntu, että nyt voisi tukkiprosentit saada maksimiin. Hinta myös ihan kelpo, jos tie yhteydet kelirikko kelpoiset.

    Metsäkupsa 23.3.2015 at 10:55

    Kun sahatavaramarkkinat tökkii, toimitaan kuten vihreen koneen kuski kirjoittaa.Kun sahatavaralla on kysyntää,silloin kauppakirjaan pienellä räntillä kirjoitettuja laatuvaatimiksia katsotaan läpisormien.Huonoina aikoina otetaan nipotuslinja,jolloin kuitua ukaasien alla alkaa tulla.

    Usein tukkipölkky laadultaan siinä rajoilla,joten kuski joutuu tekemään valinnan.Jos raakkikiintöä alkaa olla täynnä,on pakko olla tarkkana,jolloin todennäköisesti kuituosuus kasvaa.

Viewing 7 replies - 11 through 17 (of 17 total)
1 2