› Keskustelut › Metsänomistus › Eikös kovat perintöverot ym. yleensä saa puut liikkeelle?

  • Tämä aihe sisältää 50 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten AvatarPete toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Eikös kovat perintöverot ym. yleensä saa puut liikkeelle?

    Sent on: 1.2.2016, 16:10

    Kun edellisessä ketjussa aloittaja vaatii vanhoilta metsät pois,että puu lähtisi liikkeelle ,niin ajattelin verotuksen myös saavan puut liikeelle.Kun metsä on nykyisinkin hyvin haluttua,niin se on sen merkki,ettei se yleensä omistajaansa köyhdytä,kuten esim.syrjäkylän vanhat talouskeskukset.

    Eikös ennen Neuvostoliitossa ollut Stalinin aikaan kulakkivero,jolla maanomistajat saatiin lopulta kolhoosiin liittymään ns. vapaehtoisesti.Veronkorotuksia en kannata,mutta maalaisjärjellä esim.kovempi perintövero saa varmemmin puun liikkeelle,kuin sukupolvenvaihdos matalalla veroseuraamuksella. Perinnön jaossa ei enää tiloja pirstota jakamalla,kun laitetaan semmoinen veroporkana,jos tila jää kokonaiseksi pieni vero.Myös perikuntien verokohtelua pitäisi jotenkin mulkata,jotta loppuisi jopa perikuntiperikunnat loppuisi lisääntyminen ,usein myös omistuksessa epäselvyyttä.

    Tekijä
    Metsäkupsa Metsäkupsa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2016, 16:24

    Ei minusta metsävaratieto ole jonninjoutavaa. Varsinaista puupulaa ei ole kai vielä ollut. Jospa puupula on niin kuin työvoimapula, aina sitä povataan, mutta koskaan sitä ei tule?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 7.2.2016, 16:40

    Puu metsässä ja puu markkinoille 2 asiaa. Näitä sotketaan tarkoituksella tän päivän keskustelussa. ”Puuta ei tarvitse ajaa markkinoille koska puuta on metsissä käytön verran. ” Minusta tässä ei ole mitään järkeä. Herra Hakkarainen sanoi, että Suomen puumarkkinoita ei ole testattu. Minä olen erimieltä. Jos 30% ei ole myynyt metsää 30 vuoteen ja vajaa 10 vuotta sitten tukista maksettiin jopa yli 80 euroa. Eikö sellainen hinta olisi herättäny jos ois herättääkseen? Entä herättääkö nukkuvien innostusta tukien laatuvaatimusten kirraaminen ja korkeiden korjuukulujen sälyttäminen niiden maksettavaksi, joilla se on kallista? Näin voidaan tehdä aikana jolloin rohkeita poliittisia muutoksia on tulossa ja ne ei ole välttämättä kivoja. Nykyhallitus ei pelkää pakkoja ja seuraava vielä vähemmän.

    Rane 7.2.2016, 16:44

    Lieneekö tuossa 5 miljoonassa hehtaarissa suojellut tai muuten käyttörajoitetut alueet?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 7.2.2016, 16:54

    Itseasiassa rapia 20 miljoonaa ha on metsäpinta-ala. Suojeltuja metsiä on 2,2miljoonaa ha ja käyttörajoitettuja 0,8 miljoonaa hehtaaria. No tuskimpa kukaan metsänkäyttöilmoitusta suojelualueelta odottelee, ihan vaan oma mutu.

    Visakallo Visakallo 7.2.2016, 17:00

    Suomen metsien kokonaispinta-ala on 26,3 miljoonaa hehtaaria, josta metsätaloudellisesti hyvää metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria. (lisäkasvu yli 1 m³/ha vuodessa).

    Yksityinen sektori omistaa metsien pinta-alasta 52 prosenttia, valtio 35 prosenttia ja metsäteollisuus kahdeksan prosenttia. Loput viisi prosenttia jakautuu kuntien, seurakuntien, yhteismetsien ja muiden yhteisöjen kesken.

    Reima Ranta 7.2.2016, 18:05

    Vapaat markkinat toimivat siten, että hinta nousee, kun kysyntä ylittää tarjonnan ja päinvastoin. Mitään puupulaa ei ole, vaan tarjonta ylittää kysynnän.

    Markkinoilla hinnan nouseminen puolestaan lisää tarjontaa, eli mielenkiintoa metsänhoitoon.

    Jos puuntuottamisen ei hyväksytä olevan vapaata markkinataloutta, olisi tietenkin metsäyhtiötkin sosialisoitava. Puuntuottamisesta raha jää sentään kotimaahan, toisin kuin ylikansallisilla yhtiöillä.

    Eikö ole vain parempi vain pyrkiä pois kartelleista ja rasvata markkinoiden toimivuutta. Sääntely ja tuet pois kaikilta. Kilpailulait kuntoon, vapaaseen markkinatalouteen ja pulinat pois.

    Metsänomistajat ovat suurten yhtiöiden kanssa yhtä v…mäisessä asemassa kuin Suomi Venäjän kanssa. Tätä on tukenut harjoitettu metsäpolitiikka, kuten ministeriön korkean virkamiehen lausunto osoittaa. ”SE pärjää ilman Suomea, mutta Suomi ei pärjää ilman SE:tä.”

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.2.2016, 15:05

    Jos puuta ei riittäisi niin rakennattaisiinko uusia tehtaita? Musta puun riittävyyden perusteleminen metsävaratiedoilla on jotenkin köyhää kun niin varsin tarkkaan ollu tiedossa tehtaiden rakentajilla. ”Puuta riittää” on niin itsestään selvä asia, että en ymmärrä edes keskustelua sen riittävyydestä. Siinäkin tosin on se, että koivuhan meillä ei riitä, ilmeisesti kovin moni ei erota puulajeja kun ajattelee, että ne on kaikki samaa massaa.

    Kriisi on syvenemässä kun Kainuuseen on tulossa uusi sellutehdas. Äänekoskesta sanottiin, että se helpottaa pohjoisen puutulvaa mutta entäs nyt?

    Joissakin puheet puupulasta on herättänyt jo raivoa. Täytyy kummastella miten ei pystytä näkemään edes parin vuoden päähän. Puun käyttö nousee 40%, jokainen voi miettiä voiko todella lisätä hakkuita tuon verran ja voiko valtio lisätä hakkuita omissa metsissä jos siellä jo nyt hakataan puut pieninä.

    Meidän on pakko saada pakkokeinoja, joilla nukkuvilta pakotetaan puuta markkinoille. Raha ei niitä sieltä aja, nyt eletään niukkuuden aikaa kaikkialla.

    pihkatappi pihkatappi 9.2.2016, 15:09

    Ei mitään pakkokeinoja tarvita. Tehtaita kiinni kannattamattomasta päästä, jos ei homma kannata. Eihän tämä mikään kommunismi ole tämä Suomen nyky malli.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.2.2016, 15:21

    Valtio on sijoittanut mm. Äänekosken tehtaaseen 130miljoonaa euroa. Kyllä tämä kommunismi palvelee myös metsänomistajia. Mutta valtio varmasti ottaa sitten metsänomistajilta mitä se tarvitsee keinolla tai toisella.

    Pete 29.2.2016, 19:16

    Minulla ei ole kokemusta Kainuun markkinatilanteesta, mutta väitän silti, että metsänomistaja voi sielläkin vaikuttaa ratkaisevasti omien leimikoidensa kiinnostavuuteen. Kokonaiskertymä, poistuman keskijäreys ja yleensä myös tiestön kunto ovat asioita joihin voi vaikuttaa. Syyllinen löytyy peilistä jos leimikko on pieni ja korjuuolosuhde on heikko. Pienellä tilalla ei kannata pyrkiä tasaisiin hakkuutuloihin. Laatuleimikot käynevät Kainuussakin kaupaksi. Valitettavasti ei ole mitään merkkiä siitä, että huonojen leimikoiden menekki olisi paranemassa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5