Keskustelut Metsänhoito En istuta enää yhtään kuusta!

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 107)
  • En istuta enää yhtään kuusta!

    Merkitty: 

    Alkuvuoden aikana olen ajellut pitkin Suomea ja Ruotsia ja kun vielä muistaa mitä ilmaston muutoksesta puhutaan (saamme keskiseen Suomeen vähintään Puolan ilmaston nyt istutettavien kuusien elinaikana – jos siis yritetään päätehakkuuseen….), joten kyllä kuuset on nyt istutettu. Mänty ja koivu ovat raivauksessakin suosituimmat puut jätettäväksi – kuuset kumoon!

  • Metsuri motokuski

    Tupla

    Metsuri motokuski

    Reilu 2 ha työnalla. Kesän viimeinen.

    Puuki

    Kannattaisi ehkä siirtyä lehtikuusen istuttamiseen.  Päivitin pienen lehtikuusen kasvatuskoealueen puiden strategisia mittoja ja huomasin , että isoimmat jalostetut lekut oli ehtineen kasvaa 33 vuodessa  kiintokuution kokoisiksi. Eli siis 5 m välein istutettuina se merkitsisi  sillä kasvulla n. 12 motin/ha keskivuosikasvua ja liki 400 motin/ha tilavuutta.   Tukkiossuus on n. 95 % mutta hyvin se puu kävisi e-puuksi myös , jos energiasta tulee pula.  Pihkapitoisena ja  tiiviinä puuna energiasisältö on lehtikuusella hyvä .

    Jätkä

    Nyt sinun Lehtikuusesi ovat kaikkein hilpeimmässä kasvuvaiheessa, eikä harvennustarvetta taida olla.

    Alkukankeuden takia voisi jättää laskelmista tuon 13 vuotta pois, eli nyt vuosikasvu varmasti kaksikymmentä kiintoa /ha. Ainoa vaara olisi se, että järeytyvät liikaa hakkuria ajatellen.

    Noin nopeasti kasvanut Lehtikuusi ei kylläkään ole enää mitään kestopuuta, lahoaa siinä kuin mänty ja kuusikin.

    Timppa

    Kerran kokeiltiin lehtikuusen istuttamista täydentämään harvaksi jäänyttä kuusitaimikkoa.  Hirvet söivät ne lehtikuuset.

    Kyllä kuusi tulee olemaan jatkossakin Suomen metsätalouden avainlaji.  Niin helppoa sen kasvatus on.  Tietysti sekaan mäntyä tai koivua missä onnistuu.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Timppa: ”…Kyllä kuusi tulee olemaan jatkossakin Suomen metsätalouden avainlaji…”

    Keittiöni ikkunasta avautuvassa maisemassa näkyy kilometrin päässä pellonreunassa vajaan sadan metrin matkalla kuusikon reunaa. Siinä reunassa on tuolla matkalla parikymmentä kuusenkirjanpainajien tappamaa kuusta (kokoluokka 500 litraa). Viime vuonna ei ollut vielä yhtään. Aiemmin siinä oli myös kuusikko, joka uudistettiin kuuselle (noin neljäkymmentä vuotta sitten). Ennen noita kuusikoita siinä oli ollut massiivinen männikkö.

    Metsälehdessä (13/2022) otsikolla

    AJANKOHTAINEN

    Eurooppalainen näkökulma:

    ”…Myrskyt ovat kaataneet metsää, ja viimeisen kolmen vuoden aikana kirjanpainajat ovat olleet suuri riesa. Tuhokuoriaiset ovat yhä ongelma, myös Rheinland-Pfalzissa. Kuusia ei ole enää juuri lainkaan, mutta metsiin on istutettu monipuolisesti uusia puulajeja…”

    Siis: ”…Kuusia ei ole enää juuri lainkaan…”, mutta siitäkin huolimatta tuhokuoriaiset ovat yhä ongelma. Tuhokuoriaiset tulevat tappamaan loputkin kuuset.

    Huolimatta siitä, että meillä on holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien puolueessa täydet 200 kansanedustajaa, täällä tullaan ennemmin tai myöhemmin hirvi poistamaan eläimistöstä (niitä jää aivan riittävästi venäjälle). Mieluummin ennemmin (toivottavasti järki voittaa).

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Puuki

    Leku-metsänkasvatuksessa – opuksen mukaan metsäkuusi ja ra-koivukin häviää lehtomaisella kankaalla tilavuuskasvussa (ha-kasvussakin norm. suositustiheyksillä) lehtikuuselle  ensimmäisen 55 vuoden aikana selvästi.   Juurikääpä ja hirvet saattaa vaivata lekuja kuten kuusiakin mutta ei jos ne voi välttää esim. kasvupaikan valinnalla.   Kirjanpainajatuhojen lisääntyminen  lienee suurin ongelma metsäkuusen kasvatuksessa tulevaisuudessa kuten esim.  edelläkin on kerrottu.

    Lehtikuusen kasvatus on yhtä helppoa kuin kuusten  , jos ei ole hirvet eikä juurikääpää enemmälti haitolla.    N. 35 vuodessa harvassa kasvattaen keskimäärin kuution puita 400 kpl/ha on mahdollisuuksien rajoissa hyvällä kasvupaikalla, lannoittaen vielä nopeammin.   Eihän se ole missään suosituksissa , kun ei yleensä kannata niin harvassa asennossa kasvattaa alusta lähtien.  Mutta leku:lla on vähän erikoinen ominaisuus kasvaa erittäin hyvin (hyvällä kasvupaikalla) juuri tavallista harvemmassa asennossa  puiden nuoruusvaiheessa ja jatkaa kasvuaan melko hyvänä paljon pidempään kuin muut  pääpuulajit.   Valopuuna sitä pitäisi harventaakin usein ja jo nuorena , jos kasvatustiheys on alkuun suositusten mukainen.     Jätkä tietysti oikeassa , että ei ole kiire tarve harventaa metsää joka kasvaa alusta lähtien n. 400 kpl/ha tiheydessä. Päätehakkuu (tai jatkaa pystykarsintaa) siihen pitäisi tehdä melko pian, jos olisi isompi metsäalue kyseessä.

    Rukopiikki

    Täällä samaan aikaan istutetut lehtikuuset venähti männyistä ohi tuoreella kankaalla että heilahti. Kuivahkolla kankaallakin lehtikuusi kasvaa yllättävän hyvin.

    Jätkä

    Meillä on opetusmetsässä lehtikuusikoita aika paljon. On niitä harvenneltu ihan enskana, tonskana , kolmosena, harsittu ja isketty aukoksi.

    Nopeasti kasvanut nuori Leku  on ihan höttöä, mutta todella kauniin väristä. Sahaten siitä saa todella hienoa panelivärkkiä.

    Isompana siitä voisi tehdä hirttä, pystykoolaustavaraa rakennuksuiin – ja sitä sisustustavaraa.

    VT:llä Lek kasvaa hillitymmin ja siitä voi tulla erittäin raskasta puuta, joka ei lahoa helposti.

    Kyllä meiltä lähti Lehtikuusta Sellutehtaalle männyn hinnalla.

    Joskus laskeskeltiin, kun kasvu oli kiihkeimmillään, että kuuden vuoden välein pitäisi harventaa.

    leku

    Lekun kasvatus vaatii maanomistajalta enemmän kuin perus kuusen kasvatus, kuitenkin puhutaan erikoispuusta, paljon tarkempi kasvupaikasta ja hoidosta kuin perinteiset puulajit. maakunnassa kun kiertelee ja kävelee, todella harvassa on hoidetut lehtikuusimetsät, enimmäkseen maisemapuuna tai sitten hoitamattomana.

    Paljon joutuu keskustelemaan maanomistajien kanssa kun ei se leku kasvakaan kuin piti, mutta 99% tapauksista löytyy syy väärästä kasvupaikasta tai hoitamattomuudesta. Maanmuokkausta ei voi liikaa korostaa.

    Huonolla hoidolla leku kasvaa kuin muutkin, mutta jos haluaa parempaa kasvua ja järeyttä, leku metsiä pitää hoitaa aivan eri tavalla kuin istuta ja unohda.

    Leku ei siedä yhtään savea eikä vettä, maan pitää olla ilmavaa, leku itsessään on syväjuurinen, kasvaa vielä vt:lläkin mäntyä paremmin, muistaakseni pituusboniteetti on 5m pidempi kuin männyllä vielä vt:lläkin.

    usein näkyy kituvaa lekua savinotkoissa, vaikka ravinteisuus onkin kohdillaan, ei se savessa kasva. leku on valopuu,  jos jää yhtään varjoon jää kitukasvuiseksi.

    Sekaistutus on omasta mielestä ehdoton, 200-400 kpl lekua ja loput kuusta, harvennukset kuusien poistolla, ei ole suuri istutuskustannus eikä ole harvennuspuu ongelmaa.  Periaatteena alle kuution lekua ei pitäs kaataa, muuten on tehty virhe…

    hyvin kasvavat lekut on höttöä puuaineeltaan, mutta järeys kompensoi paljon. jos kasvatetaan muutakin kuin energiapuuta karsinta vähintään tyvitukin osalta ehdoton.

    lekulle löytyy omat harvennusmallit, mutta eivät paljoa eroa koivun vastaavasta. lekun suurin hyöty on järeys,  kasvu alkaa hiipumaan vasta lähemmäs 100 vuotiaana.

    itsellä jokunen alkupään istutus tehty melkein täytenä, niistä tulee jotain harvennuspuuta, muuten istutukset tehty harvoina, mulla tavoitteena kasvattaa sekana muuta puuta, josta teollisuus on kiinnostunut, lekut jää kasvamaan päälle, jos sattuu jokin tuho jatketaan kuusella, ei kirpaise niin paljon jos lekut tuhoutuu tai jää kitukasvuiseksi jos eivät tykkää kasvupaikasta.

    Jos leku innostuu kasvamaan, on se palkitseva puulaji, itsellä huonotkin lekut kasvaa alle 20 vuotiaina 10 mottia vuoteen ja nyt enskan jälkeen vasta aloittavat kasvuansa, viime talven harvennuksella kävelin  ja viiden vuoden päästä viimeistään kone takaisin…

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 107)