Keskustelut Puukauppa Energiapuun konttimittaus

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Energiapuun konttimittaus

    Myyn energiapuuta oman arvion mukaan 150 kiintoo tienvarteen toimitettuna. Kun en omista ”vielä” kuormainvaakaa puut mitataan hakkeena kontissa.

    Minkalaisiahan keppimittamiehiä siellä kasan päällä hilluu ja mihinpäin se kepakko on kallellaaan ? Veikkaan että niinmonta tulosta kun on mittaajaa,,mitataanko heti vai 100km mettäautotie+maantiekuljetuksen jälkeen? eroa aikalailla ! Tonneista ei voi paljon päätellä kun on tuoretta tai kuivaa. Kukaan siellä ei lapion kanssa hakekontteja mittaukseen tasottele tiptop, seon varmaa.

    esim.
    ajateltu konttitilavuus
    2,60 X 3,00 x 18,00 = 140.4 m3
    2,60 x 2,90 x 18,00 = 135,72m3
    2,60 x 2,80 x 18,00 = 131.04m3

    Eli jo 20cm ”mittavirheellä saahaan 9m3 haihtumaan ilmaan tai jopa joskus jopa kasvamaan kasalle kokoa !

    Tuohan 9m3 irtona on 3,6 kiintoa ja 15e kiintohinnalla tekee 54e siihen on lisättävä vielä kemerasta (7e) saamatta jääneet 25,20e ja ”tyhjästä 3,6 kiinnosta ” koituneet korjuukulut(10e kiinto) 36e

    Siispä 20cm hakepinnan ”väärintulkinta” on arvoltaan 115,20e plus tai miinusmerkkinen. kun tuosta minunkin pinosta haetaan 4 kertaa voisi ja voisi mittari (mielestäni helposti) näyttää 400e takkiin ?

    Kyllä tuo raha pistää jo miettimään että kiipeäisinkö itsekkin konttiin tsekkaan mittaustulosta ? Onko joku palstalaisista jo vieraillut kontrollimielessä kontissa ?

  • Kuitupuunkasvattaja

    Teinpähän kerran kaupat hakkeesta, jossa hakkurilla haketettiin täysperävaunuun sekä vetoautoon että kärryyn.

    Yllätyin hiukka, että kuinka paljon hakkuri joutui jättämään tyhjää aina yläosaan ja kuinka epätasaisesti yläosa täyttyi. Tämä johtui hakkurin puhalluksesta.

    Tässä tapauksessa kauppa oli sovittu käyttöpaikalle ja käyttöpaikalla oli vaaka, mutta tuli ainakin yksi ylimääräinen kuorma sen takia, että tyhjää tilaa jäi. Painojen ei pitänyt tulla vielä vastaan. (Haketettava tavara oli esikuivattua).

    Tilavuusmitta kontissa on arvailua. Kukaan tuskin menee konttiin tasoittelemaan edes pintaa tasaiseksi. Jos kuorman meinaisi käyttää vaakalla, olisi haasteena saada monesta esinäytteestä sekoitettu riittävän edustava näyte, josta sitten määritettäisiin kosteus.

    Joillakin energiapuunmyyjillä on ollut ongelmaa, kun hakkuri on jättänyt kuutiotolkulla risua, roskaa ja hienoainesta haketuspaikalle. Kaikki tämä on pois energiasisällöstä, mutta kaikki tämä hienoaines on pois myös metsän ravinnekierrosta.

    suorittava porras

    Kun kasvattaa sen energiapuun riittävän kookkaaksi ja puut mitataan motolla , ei tule hävikkiä . Mitä pienempää ”rompetta” energiaksi tehdään , sitä suurempi on mittatappio. Risukasa kuihtuu yllättävän paljon parissa vuodessa . Toisaalta , jos kasasta ei tule enää täyttä kontillista , voi olla suuri kiusaus jättää kasanpohjat varastolle.

    jees h-valta

    Lieköhän tuokaan nyt kovin iso ongelma?
    Uskoisin että aika pieni taloudellinen murhe tuossa kohtaa.

    Mehtäinssi

    Työskentelin aiemmin bioenergiayhtiössä, ja siellä oli päällikkötasolta suullinen neuvo, että mitataan ”löysästi”. Eli maanomistajalle päin alakanttiin ja rahtikirjalle laitostoimituksiin voi arvioida tapauskohtaisesti kumpi on talolle kannattavampi. Ainakaan ite en tälle firmalle möisi klapiakaan näin nähneenä. Muutenkin toiminta oli erityisesti tuolta päällikkötasolta outoa, jopa kauppakirjan ehtoja pyrki eräskin päällikkö soveltamaan ja muuttamaan yksipuolisesti…lähinnä tie- ja varastokustannusten yms. osalta. Eli isäntä maksaa tai pienennetään jälkikäteen yksikköhintaa.

    Todellisuudessa tuo konttimittaus on tarkkaan tehtynä ihan hyvä mitta, lämpöarvoon perustuva olisi tietty ”reilu” jos sitä käytettäisiin oikein…mutta kuutiot siinäkin arvioidaan, ja sen jälkeen riski poistuu varsinkin ostajalta.Voi hakettaa vaikka vesisateessa ja kastella kuivan tavaran, niin ostaja saa aina katteensa, ja märässä tavarassa myyjä häviää eniten. Lisäksi lämpöarvot vaihtelevat laitoksittain, osat ottavat joka kuormasta, joillain on päiväkeskiarvo, joillain viikko- ja jopa kuukausikeskiarvo. Tai voi olla sovittu jopa koko lämmityskaudeksi kiinteä lämpöarvo tietyille hakkeille. Tuon seuraaminen myyjän osalta on käytännössä melkein mahdotonta.

    topintam

    Noniiin alkaaahan se asian varjopuolikin valottua, ei muuta kuin valoa kansalle ….kiitokset inssille.

    Juuri katselin tuossa kun naapurin energianökkö hävisi tienvarresta, kahdessa erässä 30-40 kiintoa…kyllä se laittoi mietteliääksi,,tovinhan nuo sai kuivua eikä kiinnot ainakaan lisääntyneet. Saap nähä mitä arvonnasta seuraa kiintojen kohdalle maksulappuun.

    Lisätäämpä vielä, voin tarjota energiapuuni

    märkänä 50% on 60 000kg täysperävaunulastin energia 120 MWh
    kuivana 20 % on 60 000kg energiaa puolet enemmän 240MWh

    sähkön hintaa vertailupohjana käyttäen tuore 7200eur ja kuiva 14400e huh huh mulle –600 sulle—13800,,,kyllä tässä pitää kohta alkaa energiaa kauppaamaan ja jakeluverkkoa rakenteleen…

    Nooooo tuo laskelma oli lonkalta jonkinlaiseen faktaan perustuvaa mutta antaa mittasuhteet,,,tai ihmettelynaiheen miksi kuivasta ja märästä energiapuusta maksetaan samalla kaavalla kun käyttöpäässä on puolet eroa ???

    Mehtäinssi

    Kyllähän ne tuohon lämpöarvokauppaan firmat haluais…koska se vie pois sen ostajan riskinkin täysin. Käytännössä tietystä maantieteestä kuitenkin tiedetään mihin laitokseen tavara ajetaan, ja tiedetään laitoshinta. Siitä miinustetaan oma kiva kate pois ja jätetään tavaran kosteuden riski (myös siis firman toiminnasta johtuva tavaran kastelu, haketusajankohdan tms. muniminen) puhtaasti maanomistajalle. Eikä sillä sitten ole ostajan kannalta niin väliäkään, voidaan hakettaa vihreää tavaraa riskittä jos sattuu kuivat loppumaan tien varresta eli myyjä maksaa. Toki jos kuivaa tavaraa varmasti pystyisi kauppaamaan niin enemmän tienaisi lämpöarvokaupalla. Varmaan tarvii aika tarkkoja lisäehtoja kauppakirjan lisätiedot kohtaan…

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)