Keskustelut Metsänhoito Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 162)
  • Energiapuun korjuuseen järkeä runkojen minimikokoa kasvattamalla.

    Kuka on keksinyt , että energiapuuta on mahdollista kerätä rinnankorkeusläpimitaltaan 40mm:n risuista ?! Pystystä niitä ei ainakaan ole mitään järkeä lähteä yksitellen keräilemään. Vielä 100mm:n läpimitaltaan olevat puut ovat selkeästi konekorjuun kannattavuusrajan alapuolella.

    Alapuolella olevista luvuista käy selkeästi ilmi , että alle 100 mm rk läpimitaltaan olevien puiden keräily on silkkaa ajan ja resurssien haaskausta. Kun teosta maksetaan vain kilojen mukaan riippumatta käsiteltävästä runkomäärästä ei ole lainkaan sama millaisia kohteita korjataan

    Alle viiden kuution tuntituotokset koneella vievät varmasti vararikkoon. Pieniläpimittaista puuta tehtäessä tämä mahdollisuus on aina lähellä. Haluaisin nähdä sen kaverin , joka saa kasalle tunnissa 5 kiintoa puuta 40mm läpimittaisista ja 4 metriä pitkistä rasseista. Niitähän ei ”tarvitse” keräillä kun 1665kpl tunnissa 9 metrisiä ”vain” 830 kpl, nämä on tosin katkaistava kertaalleen keskeltä.

    40mm paksu(ohut) ja 4m pitkä raippa on tilavuudeltaan 3 litraa ja näitä menee 333kpl kiintokuutioon ,

    40mm/ 9 metrisen tilavuus 6 litraa , joita mennee 166 kpl kiintokuutioon

    70mm/4m tilavuus 10 litraa ja 100kpl/m3

    70mm/9m tilavuus 19 litraa ja 52kpl/m3

    100mm/4m tilavuus 20 litraa ja 50kpl/m3

    100mm/9m tilavuus 38 litraa ja 26kpl/m3

    PS. 2000 (kpl) katkaisua (kaato/katkaisu) giljotiinikouralla PÄIVÄSSÄ on jo kova saavutus. Laskekaa tästä , montako kuutiota rk 40mm:n /400mm(pit) raippoja on mahdollista katkoa päivässä(/8h) yksi kerrallaan ja paljonko muodostuu työkustannushinnaksi tehtyä kuutiota kohden , kun tuntikustannus on 70-80 eur.? (…kun se jesse on näitä niin kovasti tarjoamassa)

  • Visakallo Visakallo

    Niiden yli 20 vuoden aikana, kun täällä päin on energiapuuta suuremmassa mitassa korjattu, ei ole tapapahtunut oikeastaan muuta, kuin paremmaksi kehittynyttä energiapuukouraa liikuttaa nyt motot isojen maataloustraktoreiden sijasta. Tavara teiden varsilla on samannäköistä kuin silloin ennen. Kasat toki ovat nyt suurempia ja korkeampia, koska energiapuun kysyntäkin on täällä Etelä-Suomessa koko ajan kasvanut.

    Nostokoukku

    Seinäjoen Voima on tuottanut turpeella ja puulla enemmän tammikuussa kaukolämpöä kuin koko viime vuonna yhteensä.

    jpjulku jpjulku

    Ilmeisesti karsivia joukkokäsitteleviä kouria ei ollut vielä olemassa kun ketju avattu.

    mehtäukko

    Vaikka kuinka kauan sitten.

    Metsuri motokuski

    Minäkin vuonna 2008 hakkasin tuollaisella kouralla

     

    suorittava porras suorittava porras

    Joukkokäsittelyominaisuus on motokourissa ollut olemassa jo yli 30 vuotta. Giljotineja/ kerääviä kaatopäitä alkoi ilmestyä 1990- luvun lopulla ja karsivia giljotiineja kymmenen vuotta myöhemmin. Eivät olleet kaksisia kestämään. Sai sepittää vähän väliä.

    jpjulku jpjulku

    No eikö se muuta kannattavuuslaskelmaa kun kouraan voi kerätä esim. viisi runkoa sekä karsia ja katkaista kaikki kerralla?

    suorittava porras suorittava porras

    Enemmän parantaisi kannattavuutta ,jos joukkokäsittelyominaisuutta ei olisi, puusto olisi kookkaampaa ja rungot käsiteltäisi normaalisti yksinpuin. Joukkokäsittelyn vaatima systeemi on oikea vikapaikkojen saaristo ,joka teetti runsaasti ylimääräistä työtä letku- ja kaapelirikkojen muodossa. Ominaisuutta ei tarvittu kahdessa viimeisessä motossa kertaakaan vuoden 2013 jälkeen. Koura olisi ollut yksinkertaisempi ilman joukkokäsittelyominaisuutta ja paikat helpompi suojata ,kun tietyt toiminnot olisi ollut mahdollista toteuttaa yksinkertaisemmin.  Puiden mittaukseenkin riittäisi pelkkä moto. Joukkokäsitelty puu on mitattava erikseen kuormainvaakalla ja mittauksen tulos riippuu siitä, onko kertoimet arvattu oikein. Motomitalla ei tarvitse arvailla.

    Visakallo Visakallo

    Näinhän se jpjulku tahtoo joskus olla, että toiset muistelee menneitä ja toiset elää  ihan tätä päivää. Eipä ole energiapuun korjuu Suomesta vieläkään kuollut, vaikka sen hautajaisia on pidetty  jo vuosikaudet, ja vaikka laivat tuovat tänne Suomeen jätteitä ja myrkkyjä poltettavaksi pitkin maapalloa.

    Metsuri motokuski

    Kyllä urakanantaja on tietoinen myös joukokäsittelyn ominaisuuksista. Silloin kun meille pihdit tuli niin taksaa tarkistettiin. Mutta ei tietenkään suoraan alaspäin mutta osan kyllä otti urakanantaja. Ei päässyt rikastumaan.

    Komatsun kourassa oli myös kuutiointi ominaisuus ja se laski ensimmäisen puun osalta koko nipun sen mukaan. Järkevintä oli ottaa ensimmäiseksi aina suurin puu ja loput voivat olla pienempiä.  Tämäkin sitten loppui ja puut alettiin punnitsemaan. Tähänkin sopii sanonta: ”jos homma tuntuu liian hyvältä se ei sitä todellisuudessa ole”

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 162)