Energiapuun tulevaisuus

Hei, oletteko miettineet että jos puun polttoa vähennetään ja Pohjolaan tulee kylmä talvi ja kovilla pakkasilla sähkön kulutus huitelisi ennätyksiä. Tuulivoimasta ja auringosta ei silloin apuja saa. Luulen että joillakin tulee kylmä. Kuulin huhuja että sähkökatkojen kierrätykseen ollaan varauduttu ja riski siihen on jo hyvin iso. Aggregaatti töihin siis ja puuta pesään.  Varmuus varastot on siis hyvä olla 🙂

Siihen kannattaa kuitenkin varautua, että ongelma ei ratkea kasvattamalla risukoita. Nopeaan ja akuuttiin tarpeeseen pienipuustoisista kokpuukohteista ei ole eikä risuja kannata tehdä etukäteen varmuuden vuoksi teiden varsille tai syvemmälle metsän uumeniin lahoamaan. Kestävä ratkaisu on kasvattaa puut ainespuun mittoihin mahdollisimman nopeasti. Kelpaavat mainiosti myös energiakäyttöön tarpeen vaatiessa eikä ehdi tulla kylmä odoteltaessa riittävää määrää poltettavaa korjuun sujuessa kitkatta ja saannon muodostuessa aikayksikköä kohti laskettuna tarpeeksi suureksi. Taimikko ei siis ole oikea paikka kasvattaa energiapuuta.

Lueskelin yhden isohkon kaukolämpölaitoksen sivuja ja oli tuollaista: ”Laitoksen käyttämistä polttoaineista yli 80 % on biopolttoaineita, joista metsäbiomassaa on 60 % (13 % hakkuutähteitä, 47 % kokopuu- ja rankahaketta) ja teollisuuden sivuvirtoja 38 % (puru, kuori) sekä noin 2 % biokaasua. Loput polttoaineet koostuvat turpeesta ja kevyestä polttoöljystä (1,8 %). Voimalaitoksella tuotamme vuosittain noin 300 000–350 000 MWh sähköä ja lämpöä 900 000–1 000 000 MWh.”

Kysymys: Paljonko tuohon MWh-määrään tarvitaan puuta? Eli tuo 47% kokopuu- ja rankahaketta?

Eli maallikko ajattelisi: Vuositttainen ostomäärä 10 000 000 k-m3.

Siis 30 tuollaista laitosta.

Maalaisjärjellä ajatellen energiapuun käyttö jatkuu hieman syklisenä ja hinta joustaa tuntuvasti markkinan mukaan. Suurin kysymysmerkki tulevaisuudessa on kansainvälinen sääntely.

Paljon on maita, jotka ovat hävittäneet jo tai hävittämässä nyt metsiään puuta polttamalla. Tätä voidaan taas ylikorjata yhtenäisillä kansainvälisillä sopimuksilla. Intiassa valtio jakaa jo kansalaisille ilmaisia kaasusäiliöitä lämmitystä varten, jotta puun polttaminen loppuisi, USA tuo Lng:n.  Meillä puustoinen ala vähenee infra rakentamisen johdosta, mutta kuitenkin vähenee, eikä metsien 100% uudistaminen tuossa sitten ensisilmäyksellä näy. Meillä päättäjillä on tässä vastuu, että säilytämme tässä asiassa järjen valon ja itsenäisyyden, metsäteollisuus ei puun polttoa ainakaan julkisesti kannata.