Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

  • Tämä aihe sisältää 1,282 vastausta, 66 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 päivää sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,161 - 1,170 (kaikkiaan 1,282)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Jänkhäjoonas

    Minkä ihmeen takia niitä vanhoja kattiloita purkaa pitäisi…

    Halusi tai ei niin kaukolämpö sähköistyy hiljalleen ja lämpövarastoja rakennetaan kylkeen. Kattiloissa poltetaan tavaraa kylmimpinä jaksoina ja muuna aikoina lämmitys hoidetaan sähköisesti

    Nostokoukku

    Sähköisten vedenkeittimien ja hiekkakuoppavarastojen kanssa pelatessa vilu tulee ensimmäisenä kaukolämpölaitoksen asiakkaan rahapussin. Ei lämmitä enää takataskussa. Näin on käynyt tänä talvena monelle sähkölämmittäjälle. Mitä enemmän ollaan tuurisähkön varassa, sitä enemmän tulee ”tuulettomia” jaksoja.

    suorittava porras suorittava porras

    Harmi ,kun en huomannut ottaa ylös puuaineksen kokonaiaiskäyttömäärää uutisesta. Melkoisesti sitä on käytetty, kun vähennyskin vuotta kohti on 5000 rekkakuormaa eli 5000-7000:n hehtaarin harvennuspuut vuodessa Keski-Suomen alueella.

    Sitä uutisissa kuitenkin korostettiin, että vaihtelu energiamarkkinoilla on voimakasta ja , että tavarantoimittajien on pystyttävä reagoimaan muuttuvaan tilanteeseen nopeasti. Kovin pienet kohteet pinta-alaltaan ja puumääriltään jäävät tässä kisassa armotta häviölle. Energiapuu otetaan tarpeen yllättäessä sieltä, mistä sitä saadaan nopeasti ja runsaasti.

    Nostokoukku

    Aika yllättävää, että sitä yleensä aiotaan ottaa.

    Jänkhäjoonas

    Sitä biomassaa käytetään tarvittaessa ja kuten mainitsin niin eivät ne kattilat ole sieltä mihinkään katoamassa. Siinä mielessä vähän ontuva vertaus omakotitalon suorasähköön, kun leivinuunia ei tuosta vain taiota sinne olkkariin. Entuudestaan sekin voi siellä toki olla

    suorittava porras suorittava porras

    Nostokoukun kommenttiin

    Pakko, kun ei ole turvetta. Viimeiset varmuusvarastot tyhjennettiin Jyväskylän lähistöltä jo vuosi sitten.

    Nostokoukku

    Mikäs pakko se on näiden sähköshokkihoito saaneiden mielipiteiden perusteella. Sähköhän on ainoa tulevaisuudessa autuaaksi tekevä energialähde. Vai korjataanko sitä puuta energiaksi vain perinteiden säilyttämisen takia. Keskitalvellahan piti olla tuulisimmat kuukaudet.

    Jänkhäjoonas

    Tuolta löytyy viime vuoden tilastot. Turve on kyllä aika hyvin ajettu alas

    jpjulku jpjulku

    Kuluva vuosi ollut toistaiseksi säiltään ja lämpöenergiankulutukseltaan aika erilainen kuin 2025. Fossiilisilla tuotettiin vielä 2025 enemmän kaukolämpöä kuin sähkökattiloilla. Fossiilisista pitäisi päästä kokonaan eroon, se on selvä. Mutta energiapuulla varmaan on jatkossakin paikkansa. Voisi ajatella, että sähkökattilavouhotus olisi vähän jäähtynyt alkuvuonna. Kun rakennetaan valtavan kallis sähkökattilalaitos ja viereen valtavan kallis lämpöakku, ja näitä sitten lataillaan lähes euron pörssisähköllä, niin tulee siinä kaukolämmölle hintaa. No, toivottavasti nämä lämpöakut antavat ajallista puskuria sen verran, ettei niitä tarvitse latailla vaikka korkean sähkönhinnan jakso kestäisi pidempäänkin. Mutta on tämä alkuvuosi varmaan muistuttanut realiteeteista, mitä sähköllä lämmittäminen voi pahimmillaan olla. Jotenkin myös tuntuu unohtuvan, miten massiivisia projekteja nämä kaukolämmöntuotannon sähköistämisharjoitukset ovat kaikkine kustannuksineen ja myös ympäristövaikutuksineen. Etenkin kun vertaa siihen, että polttamiseen perustuva infra on jo olemassa.

    Jänkhäjoonas

    valtavan kallis sähkökattilalaitos ja viereen valtavan kallis lämpöakku

    Nyt menee kyllä huuhaan puolelle. kyseessä on huomattavan edullinen investointi, jolloin pienemmätkin yhtiöt pystyvät monipuolistamaan tuotantopalettia. Kyseessähän on kuitenkin vain iso vedenkeitin ja kasa hiekkaa ym lämpöakkuna. Edelleenkin sähköä käytetään silloin, kun se on edullista ja mukana kulkee biomassa talviaikaan.

    Toki jos energiapuunkasvattajan ruusunpunaisten linssien läpi katsoo niin voidaan nähdä asia jotenkin negatiivisena, kun kaukolämmön toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta saadaan parannettua

Esillä 10 vastausta, 1,161 - 1,170 (kaikkiaan 1,282)