Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 1,171 - 1,180 (kaikkiaan 1,282)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Visakallo Visakallo

    Sähkökattiloiden käytön kannattavuus perustuu täysin sähkön hintaan. Niiden investointipäätökset tehtiin silloin, kun energiapuun hinta nousi voimakkaasti, ja samaan aikaan sähkön hinta laski. Nyt kehitys on kääntynyt päinvastaiseksi, eikä tehtdyt investoinnit olekaan enää kannattavia. Jos, ja kun kaikki datakeskus- ym. sähkönkäyttöinvestoinnit on saatettu valmiiksi, ja kytketty sähköverkkoon, edullisen sähkön aika päättyy Suomessa. Tuskin nyt sentään Metsälehden keskustelupalstalla on tästä asiasta mitään epäselvää kenelläkään. Jos vertaatte tilannetta niihin maihin, missä on tehty vastaavia investointeja, on tapahtunut aivan samankaltainen kehitys. Suomen sähköntuotanto nojaa aivan liikaa vaihtelevaan tuotantoon, ja johtaa koko yhteiskunnan erittäin suuriin ongelmiin.

    jpjulku jpjulku

    No esimerkiksi Jyväskylässä kaksi sähkökattilaa ja lämpöakku olivat budjetiltaan € 70 miljoonaa ja perinteinen 50 % kustannusylitys siihen päälle. Kaikki on tietenkin suhteellista. Itse suhteutan tätä muun muassa siihen, että tarvittava lämmöntuotantokapasiteetti oli olemassa jo ennen tätä investointiakin.

    Metsuri motokuski

    Voisi kuvitella että sähkön hintavaihtelu vähenee kun sähkökattiloita tulee johtuen siitä että niitä käytetään sähkön halpoina tunteina kuten yö aikaan. Toisaalta darakeskuksia ei rakenneta kuvitellun sähkötuotannon mukaan vaan sähkö varmistetaan ennen investointia. Kolmanneksi myllyjä voidaan tehdä lisääkin kun tarvetta investoinneille tulee. Energiapuu varmaan säilyy jatkossakin jossain määrin  mutta vielähän se on kohtuullisen kallis polttoaine sähkön tuotantoon, kun laskee kaikki kulut kannolta tehtaalle. Kaukolämmön tuotannossa varmaan pysyy merkittävänä tuotteena jatkossakin.

    konstapylkkerö2

    E-puun kantohinta on laskenut n.50% melkein vuodessa. Ei ole ainakaan kallista enää mutta Ei taida noilla hinnoilla olla kohta paljon saatavissakaan. Polttopuiksi kannattaa nyt tehdä kaikki siihen sopiva tavara.

    Firmoilla huoli mistä saavat riittävästi kuitupuuta. Mutta odotettavissahan se oli kun kantohinnat romahti nekin alas liian paljon .

    siniluoto

    Kaukolämpö esimerkki

    Laitoksen teho 200 Mw

    Paljonko puuta syö?

    Kiintokuutiosta polttamisen hyötysuhteen jälkeen energiaa 2 MWh/kuutio

    Käytetään 200 Mw laitosta tunnin verran, tuotettu energiaa 200 MWh.

    200/2 = 100 kutiota puuta tunnissa.

    Laskento korjaus:

    Vuorokaudessa 24*100 = 2400 kuutiota. _-> kova vuorokausiralli.

    Pakko polttaa jotain muuta.

    Pakko olla hiljaa siitä mitä poltetaan.

    Apli

    Mitä korkeampi on sähkön hinta sitä enemmän palaa puuta, turve kun on mitä on, voi olla että puuta polttavia laitoksia tulee jopa lisää varsinkin jos hiilidioksidia saadaan kerättyä talteen järkevästi. Tiedä näistä aina, maailma muuttuu niin nopeaan tahtiin nykyään..

    Visakallo Visakallo

    On täysinymmärrettävää, että tänä talvena esim. Helen ei kerro tammikuun lukujaan, koska siihen ei ole pakkoa, mutta maaliskuun jälkeen onkin sitten toinen tilanne, kun neljänesvuosiraportti on laadittava. Mahtavatko pyytää Helsingin Yliopiston Kielitieteen laitokselta apua raportin sanamuotojen hiontaan…

    derHorst

    Taisi siniluodolle tulla yksi nolla liikaa kertolaskuun. Ei ihan noin paljon puuta pala laskuesimerkissä.

    Visakallo Visakallo

    ALVA-YHTIÖT OY Energiantuotannon polttoainejakauma 2022
    Puu: 64,4 % %
    Turve: 31,8 % %
    Hiili: 2,9 % %

    Näyttäisi siltä, että sähkökattiloilla oltaisiin tuon ajan jälkeen lähinnä korvattu turpeen ja kivihiilen osuutta.

     

    jpjulku jpjulku

    Siniluoto ei ole ollut paikalla silloin kun koulussa on matematiikkaa opetettu!

Esillä 10 vastausta, 1,171 - 1,180 (kaikkiaan 1,282)