Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 1,282)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Jalmari Kolu

    Voisi kuvitella että karsittu ranka on se mahdollinen epu-tulevaisuus? Ja hakkuutähdekauppa, jota kaikilla toimijoilla ei vieläkään ole. Jos pellonreunakohteet ovat noin vähätuottoisia näpsyllä, niin miksi niitä sitten viedään ollenkaan metsään.

    Tuttava sijoitti omatoimiseen epu-kalustoon 30 t€ uuteen kuormaimeen, 40 t€ traktoriin ja siihen koura ja muut koristeet päälle. Usko pitää olla kova jos hankintakaupalla aikoo siivota liki 50ha rästit, eli 10% oman tilan pinta-alasta.

    Oli pyytänyt tarjouksen raivaussaha- urakoitsijalta ja ollut luokkaa yli 20 t€ + ALV.

     

    Metsuri motokuski

    Visakallon kysymykseen on täysin mahdotonta vastata kun jokainen urakoitsija tekee oman sopimuksen. Olen itsekin tehnyt niin karsittua kuin kokopuuta. Onhan se homma sellaista että aivot saa laittaa narikkaan. Helppoa puuhaa se on.

    suorittava porras suorittava porras

    Visalle totean , että en ole ollut lopettamassa energiapuun käyttöä. Olen vain ollut huolissani siitä, että jotkut pilaavat metsänsä kasvattamalla energiarisuja taimikoissaan. Siltä saralta en ole montaa menestystarinaa nähnyt. En myöskään niiden yrittäjien kohdalla, jotka ovat erikoistuneet pelkän pienpuun korjuuseen.

    Ja kyllä se valtakunnallisestikin näkyy metsän hidastuneena kasvuna, kun taimikot ovat jääneet hoitamatta ja vahinkoa on yritetty korjata ennenaikaisilla harvennuksilla. Runkoja pajon, mutta kasvatuskelpoista puustoa liian vähän . Menetettyä latvusta ei voi taikoa paremmaksi.

    derHorst

    Eikö tuo kiistely kannata jättää markkinoiden hoidettavaksi? Jos kauppa käy, niin kai se on sitten osapuolille kannattavaa. Jos ei, niin joku on tehnyt virhearvion ja vaihtaa suunnitelmaa. Peräpeilistä ei voi ennustaa.

    Visakallo Visakallo

    Täsmälleen, kuten derHorst totesi! Kun tein ensimmäisen energipuukauppani vuonna 2005, tulin sanoneeksi, että energiapuun kysynnän alkaminen oli parasta mitä minulle oli metsänomistajana tapahtunut, ja olen nyt 21 vuoden jälkeen edelleen samaa mieltä. Suhdanteet ja talvet ovat vaihdelleet jo moneen kertaan, mutta sehän kuuluu luonnollisena osana puuntuottajan arkeen. Jos sellaiset asiat pelottaa, ei puuntuottajaksi kannata ryhtyä.

    suorittava porras suorittava porras

    Ja minä myin energiapuuta paikalliselle lämpölaitokselle jo 1980- luvulla. Viimeiset harsintatalouden aikaiset lepikot päätyivät poltettavaksi ja alueet saatiin tuottamaan istuttamalla syntyneisiin aukkoihin”ilmaiset ” taimet. Sain lepistä kuitupuun hinnan.

    Kuuluin myös energiaun korjuun pioneereihin 2000- luvun alussa. Tuolloin hommaa laitettiin ”tulille” Suomen suurimmassa metsäkoneyrityksessä. Enerhiapuukohteita etsittiin kuumeisesti. Kohteita oli pilvin pimein, eivät vaan päätyneet kauppojen kohteeksi isäntien saamattomuuden vuoksi. Sama ongelma on esillä edelleen. Potentiaalisia energiapuukohteita ei ymmärretä realisoida, mutta liian pienirunkoisia raivaussahakohteita on tyrkyllä riesaksi asti. Eihän se bisnes näin pyöri eikä metsien tila parane. Yritys, jossa tuohon aikaan työskentelin, käytti tuntiveloitusta energiahommissa. Talous pysyi kunnossa. Energiapuukohteiden tilasta ei voida kertoa samaa. Peli oli jo osittain menetetty.

    Mutta tähän päivään..

    Jatkossa energiapuun hankinta käy entistä kausiluonteisemmaksi ja tarvittavat puumäärät ovat arvoitus. Kestääkö yrittäjien talous seisottaa erikoiskalustoa suurimman osan vuotta ja jopa välivuosia. Hakeautoilla ja hakettajilla samat ongelmat. Seisova rauta ei tuota.

    Ja miten käy metsänomistajan omaisuuden, jos koneellisesti toteutettavaksi tarkoitettu th ei onnistukaan kuvitellulla aikataululla.  Työmäärä kasvaa joka tapauksessa 10%:lla vuodessa ja metsän kunto rapautuu samaa tahtia. On nimittäin vissi ero lopputuloksissa, jos th:t tehdään ajallaan tai jos tarpeellisia toimenpiteitä odotellaan kymmenenkin vuotta tai pidempään. Verrokkikohteita olen käsitellyt riitävästi , joten tiedän tarkkaan, mikä on ero. Metsäyhtiöt eivät ota hallitsemattomia riskejä eivätkä kasvata energiapuuta. Varmasti kasvattaisivat, jos se olisi taloudellisesti perusteltua.

    Visakallo Visakallo

    Kausiluontoisuuslisääntyy myös ainespuun korjuussa, kun pesintäaikaiset hakkuut tulevat lain ja sen vaatimien lintuselvitysten myötä vähenemään. Yhtiöt käyvät ylivarovaisiksi mainehaitan pelossa, vert. raakut ja Mykkäsen kaistat.  Näkyy niitä kuitupuuta käyttäviä tehtaita Suomessa myös hiljenevän yksi toisensa perään, niin voipi olla, että energiapuun osuus metsistä korjattavasta puusta suurenee nykyisestä.

    konstapylkkerö2

    Pitkään epuulla oli naurettavan huono kantohinta saatavaan energiasisältöön verrattuna. Mm. Upm teki parasta tulosta e-puulla. Sittemmin hinta pompsahti kohta pudoten uudestaan alemmas. Mutta melko varmasti hinta nousee jatkossa, kun tulee lisää tuulettomia talvia. Huoltovarmuus on turvattava jotenkin eikä siihen Suomessa ole enää muuta luonnollista lähdettä kuin puu.

    Apli

    Samoja ajatuksia Konstan kanssa, Epuu mihinkään kuole, käyttö kesäaikaan vähenee ja talviaikaan lisääntyy riippuu tietysti talvista kuinka kylmiä ne on… Turpeen ja hiilen käytön loppuminen on ollut erittäin hyvä asia energiapuulle.

    Visakallo Visakallo

    Kaksi huomiota tälle talvelle on ollut nähtävissä, eli polttopuukuormat ja öljyautot tien päällä. Kyllä niitä yljykattiloitakin on vielä sentään käytössä. Moni, joka on lämmittänyt lämpöpumpuilla talojaan tähän asti, onkin nyt sydäntalvella jostain syystä herättänyt ölypolttimen tulille…

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 1,282)