Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 1,333)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • MaalaisSeppo

    Katselin Versovoidin omistajan haastattelua. Panostaa alhaisen jalostusarvon eli sahatavaran tuotantoon kannattavasti.

    Siitähän sitä sivuvirtaa syntyy mukavavasti energiakäyttöön. Tällehän vihreätkin mepit antavat siunauksensa. Puunjalostusteollisuushan menee koko ajan kohti lisääntyvää bulkkituotantoa markkinavoimien vetämänä. Sellua ja sahatavaraa siis lisää, niin vihreätkin ovat tyytyväisiä. Pääasia, ettei puuta mene suoraan polttoon. Jalostukseen kelpaamaton puu pitää jättää metsiin ötököiden ruuaksi.

    Visakallo Visakallo

    Vuoden 2025 tilinpäätöstiedotteen mukaan Helenin lämmöntuotanto jakautui seuraavasti: Bioenergia: 46 % (sisältää puupohjaiset polttoaineet). Lämpöpumput ja sähkökattilat: 34 %.Fossiiliset polttoaineet (maakaasu ja öljy): 21%.

    Vertailun vuoksi vuonna 2024 bioenergian osuus oli vielä 32 %, joten puuperäisen energian merkitys on kasvanut nopeasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo polttoaineiden jakauma on hyvä muistaa, kun keskustelee hesalaisten kanssa puunpolton laittamisesta verolle. Espoossa ja Kirkkonummella kaukolämpöä tuotetaan pian niin että sähköä menee datakeskuksiin ja sieltä tulee hukkalämpöä putkiin.

    R.Ranta R.Ranta

    Visa: ” EU:n komissio itse on muuttanut linjaansa Euroopan omavaraisuuden suhteen.”

    Juuri näin. Puuta tullaan tarvitsemaan energiaksi tavalla ja toisella.

    Visakallo Visakallo

    Tuossa Helenin tapauksessa on myös syytä huomioida, että käytetty puupolttoaine on enimmäkseen metsähaketta, eikä teollisuuden sivuvirtoja.

    Visakallo Visakallo

    Ainakin minulle oli yllätys, että Helenillä öljyn ja maakaasun osuus on edelleen peräti 21%. Niitä tarvitaan sydäntalvella, jotta  kaukolämpötehot riittävät. Niiden osuutta joudutaan kuitenkin vähentämään, ja puu on silloin ainoa käytettävissä oleva polttoaine, koska turve haluttiin pois valikoimasta.

    Metsuri motokuski

    Tänään taisi olla lehdessä kirjoitus juuri pienydinvoimaloista. Niissä reaktori on linja-auton kokoinen ja toimii malalla painella.  Polttoainetta menee kottikärryllinen kahdessa vuodessa. Todennäköisesti ensimmäiset tulevat suomeen 4-5 vuoden kuluttua. Uskon että potentiaalinen suunta voi olla pääkaupunki seutu ja suurimmat kaupungit tuolle voimala tyypille.

    Visakallo Visakallo

    Rakennusluvan saanti pienydinvomalalle pääkaupunkiseudulla vie vähintään sen 10 vuotta, eli saman kuin päiväkodin tai palvelutalon luvan saanti.

    Metsuri motokuski

    Se voi hyvinkin olla. Mutta jos pohditaan että rakennetaanko hakevoimala viideksi vuodeksi vai odotetaanko toinen viisi vuotta pienydinvoimalalle niin uskon että se kallistuu ydinvoiman puolelle. Varsinkin jos sen teho on riittävä ja polttoaineen hankinta ei ole siitä kiinni haluaako metsänomistaja myydä puuta vai ei. Miellyttääkö puun hinta myyjää vai kiristääkö myyjä voimalaa hinnoittelemalla tuotteen mahdollisimman kovaksi.

    Visakallo Visakallo

    Toki siinä ydinpolttoaineessakin voi olla niitä samoja markkina- ja saatavuusongelmia.

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 1,333)