Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 1,351 - 1,360 (kaikkiaan 1,364)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • MaalaisSeppo

    Turve ei voi nousta merkittävään rooliin energiakäytössä ellei se syrjäytä haketta. Sopivia lauhdevoimaloita ei ole eikä pikaisesti rakenneta.

    pihkatappi pihkatappi

    Toukokuussa kerosiinia ei Euroopassa ole kuten ennen, reittilentoja karsitaan ja tämä on tietysti pahin kriisi mitä täällä on miesmuistiin koettu. Mekanismia en ymmärrä, mutta tämän takia päästöt ja ilmastonmuutos hömpötys unohdetaan ja ilmailua tuetaan. 40% Euroopan kerosiinista on tullut Persianlahdelta ja viimeiseen kuukauteen sitä ei ole tullut yhtään. Intian jalostamot ovat yksi merkittävä kerosiinin tuottaja, mutta niillä ei ole nyt raaka-aineita. Kerosiinia ei voi yhtäkkiä tehdä enempi, öljynjalosteet tulevat tietyssä suhteessa. Eurooppa voisi nyt ottaa ilmastonpelastus loikan ikäänkuin pakonsanelemana vähentää lentoliikennettä, mutta ilmasto on tässä kohti sivuseikka. Euroopan arvot ovat joustavat.

    Apli

    Eu on ajanut itsensä umpikujaan ilmastopäätöksillään, ne olisi toimiva ratkaisu jos kaikki muut tekisivät samoin, sen takia niitä on jatkossa pakko höllentää.. Öljy, kaasu ja varsinkin puu säilyy todella pitkään kaukolämmön tuotannossa varsinkin lokakuusta huhtikuuhun. Turpeen paluu sen sijaan ei tule onnistumaan enää se juna meni jo.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Näin asia on, mitä Apli edellä kommentoi. Myös turpeen osalta asia näin, turve ei tule palaamaan energianlähteenä kuin suuressa kansallisessa energiahätätilassa. EU Euroopan kilpailukyvyn syö tyhmät direktiivisäädökset ,kilpailijoita korkeammat tuotantokustannukset lyhyine työaikoineen. Väki laiskistunut, liian iso julkinen sektori, paljon väkeä jotka eivät ole koskaan tehneet palkkatyötä, vaan tukien varassa sukupolvesta toiseen. Suomikin sahaa metsätalouden oksaansa kovaa vauhtia, joten köyhtyminen ja kuihtuminen taitaa jatkua jatkossakin.

    Nostokoukku

    Kiinnostaisi tietää kuinka Suomi on sahannut metsätalouden oksaa?

    Visakallo Visakallo

    No, kyllähän useammat ympäristöjärjestöt, eräs säätiö apurahoituksellaan, parin puolueen eräät EU-edustajat, -jopa jotkut hallitusten ministerit ovat vieneet Suomen metsätaloudesta maailmalle hyvinkin negatiivista, ja jopa täysin väärää tietoa. Mitä he ovat tällä toiminallaan tavoitelleet, ja mitkä tahot siitä ovat eniten hyötyneet?

    Husq165R

    Tämä taitaa liittyä siihen visvan huttu visioon ,missä Koneen maine huononee!

    Mutta ei hätiä mitiä!

    Kone tulee emo yhtiönä saamaan rangaistuksen ,säätiönsä toiminnan vuoksi! Kunhan tuo ”luonto myönteisen maine” saavuttaa enemmän yleisöä ja muut yritykset ,on konkurssi varma! Nopeammin kuin uskoisimmekaan!

    Nostokoukku

    No mitäs nämä järjestöt, säätiöt ja edustajat ovat saaneet kitinällään aikaiseksi? Ei yhtään mitään, nykyslangilla sanottuna isossa kuvassa. Hyttysen ininää. Sen oksan kaarna ei ole edes vahingoittunut. Mutta se ininä hyväilee jonkun verran meidän metsänomistajien itsetuntoa. Se saa meidät tuntemaan itsemme tärkeäksi ja merkittäväksi. Ja sitä ininää kannattaa ylläpitää vaikkapa keskustelupalstoilla päivittelemällä ja kauhistelemalla. Todellista ja merkittävää metsäteollisuuden oksan sahaamista ovat jo pitkään tehneet metsäteollisuusyhtiöiden vuoristoneuvokset.

    Tomperi Tomperi

    ja yritys kehuu kehittelevänsä ympäristöystävällisempää auton rengasta jossa raaka-aineena koivun tuohi jota on paljon saatavilla Somessa   Toisenlaiselta näyttää kun koivikkoja ei perusteta paljoakaan ja luontasesti syntyneet koivut hakataan yhteiskunnan varoin matalaksi.  Jutussa ei mainittu millään tavoin minkäkokoista runkoa tarvitaan että kuorta syntyy riittävästi ja on helposti prosessoitavaa, tietääkö joku?

    Nostokoukku

    Se on ruotsalainen yhtiö, joka toimittaa raaka-aineen Nokialle puusta tehtyihin autonrenkaisiin. Siis huoli raaka-aineesta on ruotsalaisten huoli. Onkohan yritetty tehdä renkaita sisal-kuidusta. Sota-aikaan kuulemma korvasivat kateissa olleita polkupyöränrenkaita sitomalla vanteen ympärille paksua narua. Olen ”paikannut” itsekkin poikasena renkaita sitomalla renkaaseen nousseen patin ympärille ohutta narua.

Esillä 10 vastausta, 1,351 - 1,360 (kaikkiaan 1,364)