Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 387)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Visakallo Visakallo

    Jos laskette yhteen pelkästään nyt jo julkistettujen datakeskushankkeiden tulevan sähkönkulutuksen, niin huomaatte yhden selkeän asian. Suomesta loppuu niillä kulutuksilla säävarma sähkö. Vaikka nykyinen tuuli-, ja aurinkoenergia tuplattaisiin, se ei poista ongelmaa, vaan pahentaa sitä. Datakeskukset soveltuvat mahdollisimman huonosti Suomen nykyiseen sähköntuotantorakenteeseen. Jos nyt puu on liian kallista kaukolämmön ja sähkön tuotantoon, jatkossa sähköstä tulee vieläkin kalliimpaa kaukolämmön tekoon. Voi olla, että meillä tuotetaan kaukolämmön lisäksi entistä enemmän säävarmaa sähköäkin puulla. Todennäköisesti myös kivihiili otetaan takaisin käyttöön. Turvekin nousee valikoimaan osittain mukaan, mutta sen peli on pitkälti jo menetetty.

    Nostokoukku

    Otsikossa oli kyse energiapuun tulevaisuudesta. Luulempa, että energiapuun osuus tulee hetkeksi muutaman vuoden sisällä notkahtamaan. Nyt on käynnissä raju hypetys sähkökattiloista, sähkön varastoinnista, lämpövarastoista, hukkalämmön hyödyntämisestä jne. Kaikki hienoja hankkeita, mutta ennenpitkää niiden kaikkien kanssa tulee vilu. Kas kun kaikissa olosuhteissa toimiakseen niiden tarvitsema raaka-aine, sähkö, ei tule millään riittämään. Toivottavaa on, että ei tule olosuhteita joissa tapahtuu suuria tai korvaamattomia vahinkoja. Mutta energiapuuta tulee vielä jossain vaiheessa kylmässä Pohjolassa ikävä. Siperia opettaa, on ollut tapana sanoa.

    suorittava porras suorittava porras

    Visa ei vastannut ,olisiko käynyt energiapuukauppaa nämä vuodet ilman tukia? He , jotka eivät ole olleet tukiin oikeutettuja, eivät kasvata nuoria metsiä ylitiheinä energiapuuksi.

    Annelin 3000 rungon visio hehtaarilla johtaa epäedulliseen tulokseen. Eikö tule mieleen ,että jokaiseen runkoon on tartuttava erikseen ja työmäärä korjuussa jopa lähes tuplautuu normaalitiheyksissä työskentelyyn verrattuna. Näkyy myöskin myyjän kukkarossa ,jos käytetään järeyteen perustuvaa runkohinnoittelua.

    Alle 70 litran runkoja ei pitäisi päätyä koneelliseen käsittelyyn lainkaan. Siinä on latvus aika olematon ,jos joudutaan odottamaan 3000:n rungon/ha varttumista läpeensä  poistettavien runkojen osalta yli 70-litraan /runko. Näin tapahtuu niissä tilanteissa ,kun arvioitu kokonaiskertymä on alle 100 mottia tai kuvion koko jää alle 2 hehtaarin.

    Suosituksia korkeammat tiheydet eivät tuota mitään lisäarvoa. Vaikutus on useimmin toiseen suuntaan.

     

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kuitupuu on 40e ja kokopuu 5-10€. Hinnanero materiaalissa 4-8 kertainen. Jos haluaa puida kuitupuun kokoluokkaa olevaa kuitua energiaksi, on se hinta oltava myös sen mukainen. Kokopuu pärjää materiaalin halpuudessa järeämmälle tavaralle. Tukkn teosta maksetaan vähiten per kuutio ja kokopuun eniten, sen jälkeen kun korjuuyritys on ottanut, siivunsa loppu jää maanomistajalle. Tavaran järeytyessä siitä maksettava hinta korjuuyrittäjälle myös laskee samassa suhteessa. Kin vaihtoehtona tonni miinusta huonolaatusiesta raivauksesta, missä ei saada isompia kaadettua eikä tarpeeksi harvaa, on kokopuun kilpailu jo voitettu korjuun eduksi lähes Milla tahansa hinnalla mikä ylittää -1000€.

    Ei ole tavatonta törmätä skorppioonin kesällä tekemässä yhdistetty ranka- ja kokopuu korjuuta. Kalustoa on riittänyt jpjulkulle sekä muille koska myös energiapuuta tekevät ovat lisänneet kalustoa. Joutsenon havukuitutehdas seisoo kysynnän loputtua, ei ainespuuta tekevilläkään ole helppoa.

    Kuvassa ”nuoren kuusikon kunnostus” giljotiinilla on muuten tehty ilman tukia, tiedoksi vain.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    AR, kuidun ja kokopuun väliin jää työlaji nimeltään karsittu ranka. Kokopuun korjuusta tulisi kenties päästä pääosin eroon ravinnehävikin vuoksi. Visakallo ja muut energiaa myyneet voivat paremmin kommentoida korjuun tekniikkaan ja talouteen, mutta semmoinen käsitys on tullut, että viime aikoina 2500 – 3000 runkoa energiaksi olisi ollut kannattava myyjälle. Korjaajallekin, ainakin silloin jos ennakkoraivaus on tehty? Tämä kasvatusketju olisi kelpo vaihtoehto ainakin silloin kun pyritään männyn laatukasvatukseen?

    mehtäukko

    Kysytäämpä: miksi ”tavallisen mo:n” ei ole järkevämpää hoitaa ja kasvattaa nuori metsänsä Tapion noin ohjetiheyksillä, ja harventaa se esitettyihin 3 kertaisella järeydellä tarvittaessa vaikka energiaksi? Kaikki kasvatuksen riskit ovat poissa, ja määrää tulee sama kuin risukossa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    AJ, se on totta. Karsittu ranka voi myös olla tukkia ja kuitua. Tai karsittu ranka voidaan ajaa tienlaitaan kokopuuksi tai havukasaan, niinkuin kuvassa leppää energiaksi.

    Mehtäukko, ei olekaan. Männyllä on ainoat caset missä tavoitteellinen männyn kasvatus energiaksi ja sen seurassa vaikka leppä ja rauduskoivu on  tuonut hyvän tuloksen omteellä. Tai visalla omalla tavalla, muuten tavoitteellinen energiapuun kasvatus ei ole kannattavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko tiheys 2500 kuivahkon kankaan männikössä hyvä kompromissi? Eli sellainen jossa laatu on riittävä, mutta korjuun suhteen ei ole riskiä?

    Riskit: energiakorjuuta ei saada aikaiseksi ja metsä lipsahtaa ylitiheäksi, latvukset supistuvat, ja enskassa saadaan huono tili ja huono metsä.

    Karummalla kasvupaikalla sitten 2000 runkoa.

    mehtäukko

    Ei metsä reagoi markkinaan lopettamalla kasvuaan ja karsiutumistaan. Hontelon nuoren metsän riskit jatkuvat mahdollisen korjuun jälkeenkin.

    metsankiri

    Kyllä se metsätalouden tulos tehdään aivan muulla tapaa kuin noilla energia puilla. Se on se tukki% ja se kasvu vauhti siihen päätehakkuuseen 🙂

     

    Toki jos haluaa panostaa siihen energia puuhun kovasti niin mikäs siinä.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 387)