Keskustelut Metsänhoito Energiapuuta pelloilta

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
  • Energiapuuta pelloilta

    ”Kuusisenttisena keräillyn energiapuun korjuu tien varteen maksoi raskain nykykonein 58 euroa kiintokuutiolta.”

    Energiapuun korjuun kannattamattomuuteen liittyvä ratkaisu, jonka tarjoaa Veli Pohjonen Maaseudun Tulevaisuudessa: kasvatetaan energiapajua pelloilla. Homman kustannuksia säästävä perusidea on se että sato korjataan pellolta suoraan hakkeeksi, vähän samaan tapaan kuin lehmien säilörehu.

    Pellolla kasvatettavaksi energiakasviksi kelpaisivat tietenkin muutkin nopeakasvuiset puuvartiset kasvit kuten haapa, leppä ja hieskoivu. Jälkimmäiset voidaan perustaa valmistellulle pellolle halvalla keräämällä siementä ja kylvämällä tai ympäristön siemenpuita hyödyntämällä. Kasvuston joutuisi perkaamaan vähintään kerran, mutta sadonkorjuun jälkeen seuraavan sadon saa vesoista.

    Energiapelloiksi kelpaisivat myös huonotuottoiset pellot, joissa on viljeltyinä ja joka vuosi muokattuina suuret turpeen hajoamisen aiheuttamat hiilipäästöt.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1757834

  • kmo

    Peltokuusikoiden kasvu koko kiertoajalla voisi eteläisessä Suomessa olla luokkaa 10 m3/ha/v, vaikea kuvitella että pajunrisut paljoa sitä enempää kasvaisi. Taikka mitä mahtoi mittaustulokset olla?

    Tolopainen

    Vehnän kasvuennätys on 17t/ha, kyllä havupuun biomassatuotanto on melko paljon pienempää kuin pajun tai ruohovartisten kasvien. Perunaa kasvaa n.30t/ha. Jos siitä tehdään alkoholia, päästään melko suureen energiatuotantoon hehtaarilta. Mikä lienee vadelmikon biomassatuotto/ha.

    kmo

    Ennätyssadot, joo. Lannoitettu, kasteltu, optimisäät. Keskimääräiset viljasadot jotain aivan muuta. Perunasta 3/4 on vettä, Tolopainen voi pyytää eukkoaan tekemään tulet perunoista ja kertoa millainen rovio tuli.

    Tolopainen

    Jos keittää vettä tai perunoita ja syö keitokseen. Kyllä minusta niissä aika iso ero on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tvillingarna Eriksson i Hyssna Sverige: 1000 m3/40 v = 25 mottia runkopuuta per vuosi, plus 40 % lisäksi latvuksia ja juuria. Yhteensä 35 m3 biomassaa.

    Jotain tämän tapaista pitäisi energiaviljelmän biomassan tuotos olla parhaimmissa oloissa Etelä-Suomessakin. Paljonko tuo sitten olisi haketettuna ja paljonko tulisi rahaa?

    Puurtaja

    Kyllä suomenmaan risukoista haketettavaksi riittää, kaikki pellonreunusvesakot pitäisi hakettaa suoraan peltoon maata parantamaan. Meni vähän ohi alkuperäisen aiheen mutta kuitenkin. Toki aivan huonoimmat pellot voi valjastaa mihin vaan tuottavampaan.

    Puuki

    Tuosta ruottalaisten hoitamattoman kuusikon kasvatuksesta : vh;n / th;n  ja oikea-aik. harvennuksen avulla kok. kasvu olisi liki sama  mutta tukkia tulisi lopulta n. 80 % enemmän ja hukkapuuta n. 20 % vähemmän.  Voisi olla parempi kasvattaa e-puut omilla alueillaan ja keskittyä parhailla kuusenkasvumailla pääosin  tukin kasvatukseen.

    Peltojen maanparannus jää nykyään usein kokonaan tekemättä joten (kompostoidun) sekapuuhakkeen lisääminen pelloille pellonvarsirisukoista olisi sekin hyvä asia.  Pellot yleensä tiivistyy painavien koneiden alla ja kalliilla apupaskalla pakkokasvatetaan sitten mitä pystytään ellei ole käytössä kiertoviljelyä ym. maaperähuoltoa paremmin huomioon ottavia viljelytapoja.

    Ola_Pallonivel

    Jokainen joka on risuja tai rankaa kerännyt, ymmärtää ettei niistä paljon kuutioita kerry. Aukon risujen keräys asia erikseen.

    Järkevämpää sinne pellolle on tosiaan paneelit asentaa, kuin risuja kasvattaa.

    mehtäukko

    Jos olkien kyntö peltoon lisää typen käyttöä, mitä tekisi hakkeen puhallus?  Ja muutenkin niitten pöheiköiden korjuu tuhoaa taas jonkun varjossa viihtyvän lotukan elinympäristön..!!

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)