› Keskustelut › Metsänhoito › Ennakkoraivaus ja harvennuksen kustannukset?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5

  • Ennakkoraivaus ja harvennuksen kustannukset?

    Sent on: 23.7.2013, 09:01

    Onko missään TUTKITTUA TIETOA (ei mitään mutu/petu-luuloa) siitä, minkälaiset harvennuskustannukset ovat ( €/ha ), jos harvennus tehdään metsikössä, jossa ennakkoraivaus on tehty tai sitä ei ole tehty?

    Oletan siis, että ennakkoraivatussa kohteessa harvennuskustannus olisi pienempi, mutta kuinka paljon pienempi se on?

    Kuinka paljon maksaa ennakkoraivaus / ha, jos sen tekee ulkopuolinen?

    Kannattaako ennakkoraivaus, vai onko se vain joidenkin tahojen tavoite työllistää itseään?

    En tässä halua, että spekuloidaan jäljelle jätettävien puiden laadulla (raivatussa kohteessa helpommin valittavissa poistettavat/jätettävät) ja sitä myöten paremmalla arvolla joskus 20-30 vuoden päästä. Päätehakkuun aikaan voi ao. puulajin myyntiarvo kuitenkin olla mitä vaan.

    Tekijä
    sivullinen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • hatelo 23.7.2013, 11:40

    Riippuu siitä millainen on raivattava aliskasvos.Tiuha kuusikko pahin.Kantohinnassa raivattava puusto näkyy niin,että jos kuviolla on paljon yhden kuidun riukua,niin korjuukustannukset voi olla vaikka 22€,jos riut raivattu pois,niin korjuukulut luokkaa 17€/motti.Tämän näkee selvästi jos teettää hankintana ja maksaa motomiehen laskun itse.Mutta samalla tavalla ne osaa taskulaskinta käyttää ostomiehetkin pystymeimikoilla.Pienen selvästi alimittaisen lehtipuuvesakon takia en ihan vähällä raivaa,mutta tiuha kuusikko tai alipienen kuiturungon valtaama alue on eri asia.Peruskuviot kelpaa raivaamattakin.

    Puun takaa 23.7.2013, 18:20

    Ennakkoraivauksen kustannusta voi pienentää huomattavasti, jos sen pystyy tekemään jo muutama vuosi ennen varsinaista hakkuuta.
    Maan kasvuvoima kohdistuu silloin kasvatettaviin runkoihin, ja
    samalla kaadetuista puista vapautuu lahotessaan hiilidioksiidia pystyssä olevien puiden kasvua kiihdyttämään.

    jees h-valta 23.7.2013, 19:05

    Ennakkoraivauksen kustannus on vieraalla teetettynä turha kuluerä jos vain saa myytyä ihan sellaisenaan pystykaupalla. Jos raivauksen tarve näyttää vähäiseltä kannattaa tehdä kauppa eikä ottaa edes puheeksi mitään raivausta. Itseäänkään ei kannata turhaan työhön tyrkyttää. Sillä ei ole merkitystä onko se tehty juuri hakkuun alla vai muutaman vuoden ennen. Molemmat käy ja se riittää.

    suorittava porras suorittava porras 23.7.2013, 19:48

    Työkustannukseen en tietysistä syistä voi otta kantaa , mutta lähes 20 vuotta hakkuukonetyössä käyttämäni työajanseuranta kertoo , että työaikaa saatta kulua jopa puolta enemmän raivamattomilla leimikoilla. 20-30%:n lisäys verrattuna raivattuun on hyvin yleistä.

    Hakkuutaksat on määritelty optimiolosuhteiden mukaan , koska metsäyhtiöt kertovat sopimusneuvotteluissa , että raivaamattomia kohteita ei osteta .

    Metsässä toimivat ovat kuitenkin joutuneet vastakkain toisenlaisen todellisuuden kanssa. Raivauksissa on ollut puutteita. Tämän tilanteen korjaamiseksi on alettu jättää vaikeimmat tapaukset kasvamaan ja palattu mahdollisesti leimikolle , kun se on ollut hakkuukunnossa. Pienille , alle hehtaarin kuvioille tuskin palataan ennen seuraavan isomman hakkuukokonaisuuden korjuuta. Tästä johtuen leimikot on hoidettava ennakolta hakkuukelpoisiksi , jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään.

    ” Puun takaa” suositteli aivan oikein perustein raivauksen tekemistä jopa useita vuosia ennen hakkuuta . Etujen listaan voisi lisätä sen , että kantovesoja syntyy vähemmän raivatulle alueelle , jos metsää pidetään muutamia vuosia varjostamassa ennen varsinaista hakkuuta. Tällä säästetään aikaa ja vaivaa seuraavalla ennakkoraivauskierroksella. Parhaassa tapauksessa raivaukselta voi välttyä kokonaan. Korjattavaa puutakin on reippaasti enemmän muutaman vuoden lihotusjakson jälkeen.

    kuusessa ollaan 24.7.2013, 08:55

    Ja kun raivaus tehdään pari talvea ennen hakkuuta, kaadettu risukko murskaantuu hakkuun yhteydessä ja alueesta tulee helppokulkuista ja siistiä marjametsää.

    Tuosta varjostuksen katoamisesta ja järkyttävästä vesomisesta on hyviä esimerkkejä 70luvun lopulla hakatuilla Metsähallituksen alueilla, silloin ensiharvennuksen jälkeen lisäksi vetäistiin reipas satsi lannoitetta. Tuloksena oli tukkimänniköitä, joita 80luvun lopulla harvennettaessa kirottiin syvästi, männikön alla umpimetsä alle kuitukokoista koivua ja kuusta. Oli se metsureille hupaa savottaa harventaa niitä talvisin…ja konekuskina tonkia yksittäisiä tukkeja pusikoista.

    Metsuri motokuski 24.7.2013, 18:56

    Jos raivaukset tehdään kunnolla ja ajoissa niin ennakkoraivauksen tarvetta ei ole. Ennakkoraivauksella vain korjataan raivauksien puutteita. Mutta se on kyllä välttämätön toimenpide sellaisilla kohteilla jossa em. toimet on laiminlyöty. Minusta on turha pohtia sen kustannuksia tai järkevyyttä sillä työkohteet tulee olla sellaisessa kunnossa että niistä saadaan hyvä ja taloudellisesti kannattava työnjälki. Ei ole muita vaihtoehtoja. Ei muuta kuin raivaamaan ajoissa niin ongelmaa ei ole.

    Caballista 24.7.2013, 20:15

    En tiedä missä päin Metsuri Motokuski tekee hommia, mutta hänelläkään ei taida olla käsitystä koko Suomen tilanteesta. Meillä kaakosssa maa puskee rehevillä kasvupaikoilla niin kovalla innolla tavaraa, että taimikonhoidon jälkeen kantovesat ovat reilun kokoisia ennen ensiharvennusta.

    Mielestäni ennakkoraivaus kannattaa tehdä pari vuotta ennen ensiharvennusta. Ennakkoraivausta tekee noin hehtaarin päivässä ja tarpeeksi ajoissa tehtynä peitteisessä metsässä ei synny enää kantovesoja. Bonuksena kasvatettavat puut saavat parin vuoden ajan vähä lisäboostia ennen ensiharvennusta.

    T.Pihlaja 25.7.2013, 21:14

    Kysymykseen on olemassa useita vaihtoehtoja vastaukseksi, riippuen keneltä kysytään…

    Riippuen teollisuuden sen hetkisestä tarpeesta, raivaamattomasta voi metsänomistaja saada saman hinnan kuin raivatusta… Tai sitten raivaamaton ei kelpaa kellekkään jos puuta on ylenmääräisesti tarjolla…

    Ostomies taas saattaa laskea puun hintaa vähentämällä kustannuksia tehdashinnasta… (Tosin iso osa ns. vanhan polven ostomiehistä vetää hinnat hihastaan riippuen tilanteesta) Tällöin raivauskustannus jyvitetään kuutiohintaan riippuen kuvion poistettavan puuston määrästä… Tähän vaikuttavat mm. yrittäjän kanssa tehdyn sopimuksen ehdot…

    Koneyrittäjän kannalta taas usein on tilanne se ettei raivaamattomasta saa yhtään sen enempää rahaa kuin raivatustakaan… Tosin onneksi nykyisin yrittäjätkin ovat alkaneet kiinnittää asiaan huomiota ja asia on liitetty sopimusehtoihin, joko ettei raivaamattomia tehdä tai ne hinnoitellaan esim. +30%! Raivaamattomassa kun tuotos kärsii huonosta näkyvyydestä sekä ketju/laippa rikot kasvavat potenssiin X!

    Mikäli puunkäyttö vähenee jatkossa, kannattaa harkita tarkkaan ennakkoraivausta, jotta metsätalous pysyisi kannattavana… Kaikille kohteille kun raivausta ei tarvita, kun toisaalla se on välttämättömyys…

    Puun takaa 25.7.2013, 21:33

    Kun energiapuun kemeratuki loppuu ja korvautuu suoraan polttolaitoksille maksettavalla tuella, energipuuleimikoitten hintahaitari levenee.
    Aikoinaan raivatuista, järeämmistä leimikoista saa jonkinlaisen hinnan, mutta ohuista ja sakeista viteliköistä ei varmastikaan mitään.
    Todennäköisimmin ne jäävät kokonaan korjaamatta.
    Tämä taas johtaa siihen, että metsänomistajan halutessa rahaa, on hänen raivattava metsänsä kuntoon.
    Tilannehan on silloin hyvin selkeä, eikä tukia enää tarvitakaan.

    jees h-valta 25.7.2013, 22:03

    E-puun hinta lienee pikkuhiljaa vakiintuman kuitutasolle ja on hyvä lisä lisääntyviin yhdistelmäkorjuisiin. Montaa lajia tarvitaan ja e-puu tuli mukavaksi lisäksi jolla saa ensiharvennuksen aikaistettua ja tulosta parannettua. Molemmat metsän eduksi ja metsänomistajan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5