Kuvion reunoilta löytyi esimerkkejä , kuinka kuusi ja hieskoivu menstyvät. Koivut olivat suorastaan h##in monivääriä ja kuuset korjanneet latvustaan useampaan kertaan.

Toimihan tuo mainitsemani kuusentureikko sentään edes hyvänä hirvien pesänä (ei tosin enää) . Hakkuualue on viimeisin paikka , jossa olen hirven nähnyt ihan livenä .
Pupelteli kaikessa rauhassa pajukkoa ojien varsilta.

Aiheeseen:

Jos taimikot hoidetaan huolimattomasti tai ei lainkaan , on ennakkoraivaus edessä ennen jokaista hakkuukertaa. (lisää kuvia tulossa aiheesta) Tulevan taimikon istuttajan on todella otettava tämä asia huomioon , jotta myöhemmin vältytään työläältä ja kalliilta raivaustyöltä. Kun taimikko pidetään alusta alkaen kunnossa , se kehittyy tasaiseksi , eikä kilpailevalle puuainekselle jää tilaa kasvaa.

Jos raivaus tehdään vasta juuri ennen hakkuuta , syntyy valtavasti uutta vesakkoa hakkuun jälkeen vapautuvaan tilaan. Erityisen suuri riski hallitsemattomalle vesakon kehitykselle , on silloin , kun päätehakkuuta edeltävän harvennuksen yhteydessä ei ole poistettu lehtipuita kokonaan.

Eräällä kuviolla jättöpuut oli kaulattu, fiksu idea.

Saa tikat pesäkoloja.

”Minä kyllä, minä kyllä…”

Jeessiltä taas unohtuu, että olosuhteet ovat erilaisia eripuolella Suomea. Tukkipuun kasvatuksessa boorilannoitus on lähes aina tarpeen rannikkoalueita lukuunottamatta.

Onkos parempi tuhtailla vielä enemmän matkan varrella , kun että tekisi sen aloituksen kunnolla?

Tuo boorin puute oli havaittavissa esimerkkikohtellekin . Kuusten latvanvaihdot eivät johtuneet pelkästään koivuista ja lumivaurioista. Myöskin koivujen monivääryys kieli puutteista ravinnetasapainossa.

Jos kuusi on lyhyt ja leveä , kun hurjan turkki , on se varma merkki boorin puuttumisesta samoin koivu , joka muistuttaa rungoltaan kampiakselia.

Puuntakusen kyselyyn tuolla aiemmin että Metsäliitto infosi soppareiden teosta ettei ole enää tarpeen koska h-haapa heillä mielletään aivan normi kasvatuspuuksi jo muiden rinnalla. Ei siis vaadi enää erityiskohtelua. Ja se toinen miksi ei ole yleistynyt on se kolme asiaan pahasti ihmisten mielissä vaikuttavaa: Hirvet,hirvet ja hirvet!
Kaikki tai edes monetkaan Suomalaiset eivät ole enää sitä sisukasta yrittäjäkansaa vaan metsän pitäisi kasvaa perseen sohvalta nousemati ja vain kaupantekoon voidaan vaivautua.
Huvittavinta kyllä olen tässä pikkuhiljaa todennut itsekseni että onkin helpoin kasvatettava. Ja Metsä-Groupin metsäpalvelu ei ole sanallakaan laittanut haavankasvatukseeni poikkiteloin. Palvelevat aivan yhtä auliisti kuin muitakin. Nytkin suunnitelemme jo seuraavien kuvioiden käsittelyä josta huomenna soittelemme lisää.
Samalla kulku varmaan tehdään uusiksi eräänlaisella pengertiellä joten aidan tarkastuksille ja akun vaihdoille pääsen todennäk. autolla sielläkin. On sentään loppupeleissä aika iso kokonaisuus muodostumassa ja H-vallan alat jäävät aika pian kakkoseksi kooltaan. Se tie hyödyttää muitakin kuvioita paljon.
Olen kuitenkin sitäkin mieltä että kun on asian perinpohjin sisäistänyt ja homman helpolla osaa jo paketoida voi sitä vielä aika hyvät alat lisääkin laittaa. Helppoahan se on kuin heinän teko!