› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

  • Ennallistaminen

    Lähetetty: 14.5.2026, 10:39

    Merkitty: 

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 14.5.2026, 13:02

    Em. jutun kommentteja.

    KI:

    Turvepeltojen kosteikoiksi muuttamisen suurin syy ei ole luontokato, vaan suuret hiilipäästöt ja hiilen sitomisen lisäys turvepelloilla vaatii vedenpinnan nostoa näillä alueilla.

    Jos Suomi haluaa päästä lupaamiinsa tavoitteisiin hiilen sidonnan suhteen, pitäisi myös metsätalouden kantaa oma osansa hiilensidonnan lisäyksessä, mutta metsätalous ei halua tehdä mitään toimia asian parantamiseksi esim. hyväksymällä väliaikainen hakkuumäärien pienentäminen, vaan hiilensidonnan lisäyksen vastuu sälytetään muiden sektorien harteille. Tässä kärsijäksi joutuvat kaikki muut maankäytön sektorit mukaan lukien maatalous. Tästä syystä päättäjien pitäisi puuttua myös metsätalouden toimenpiteisiin tiukemmin, jotta hiilen sidonnan lisäykset kohdistuisivat eri sektoreihin nykyistä tasapuolisemmin.

    AJ:

    Millä perusteella metsänomistajien pitää neutraloida muiden sektorien tuottamat päästöt ja vieläpä ilmaiseksi? Vuosikymmenten ajan kasvatettu puu on metsänomistajan eikä yhteiskunnan omaisuutta. Metsän pitäisi kompensoida teollisuuden, energiasektorin, liikenteen, voimalinjojen raivaamisen (ja muun rakentamisen aiheuttaman) metsäkadon ja turvepeltojen päästöt. Kuka näin on päättänyt? Ei meiltä omistajilta ole kysytty mitään.