Keskustelut Luonto Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 107)
  • Ennallistaminen

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Em. jutun kommentteja.

    KI:

    Turvepeltojen kosteikoiksi muuttamisen suurin syy ei ole luontokato, vaan suuret hiilipäästöt ja hiilen sitomisen lisäys turvepelloilla vaatii vedenpinnan nostoa näillä alueilla.

    Jos Suomi haluaa päästä lupaamiinsa tavoitteisiin hiilen sidonnan suhteen, pitäisi myös metsätalouden kantaa oma osansa hiilensidonnan lisäyksessä, mutta metsätalous ei halua tehdä mitään toimia asian parantamiseksi esim. hyväksymällä väliaikainen hakkuumäärien pienentäminen, vaan hiilensidonnan lisäyksen vastuu sälytetään muiden sektorien harteille. Tässä kärsijäksi joutuvat kaikki muut maankäytön sektorit mukaan lukien maatalous. Tästä syystä päättäjien pitäisi puuttua myös metsätalouden toimenpiteisiin tiukemmin, jotta hiilen sidonnan lisäykset kohdistuisivat eri sektoreihin nykyistä tasapuolisemmin.

    AJ:

    Millä perusteella metsänomistajien pitää neutraloida muiden sektorien tuottamat päästöt ja vieläpä ilmaiseksi? Vuosikymmenten ajan kasvatettu puu on metsänomistajan eikä yhteiskunnan omaisuutta. Metsän pitäisi kompensoida teollisuuden, energiasektorin, liikenteen, voimalinjojen raivaamisen (ja muun rakentamisen aiheuttaman) metsäkadon ja turvepeltojen päästöt. Kuka näin on päättänyt? Ei meiltä omistajilta ole kysytty mitään.

    *
    Jatkoksi. Maanomistajilta voidaan hyvin vaatia omien ympäristövaikutusten vähentämistä omassa lähiympäristössään paikallisesti. Näitä ovat monimuotoisuus ja vesistövaikutukset. Vesistöjen kannalta lienee hyödyllistä vähentää turpeen hajotusta. Ilmastopäästöt ovat erilainen kysymys ratkaista, koska ilmasto on globaali. Aiheeseen liittyvää: hakkuuvuoto EU:n ulkopuolelle, kotimaisen ruuan tuotanto sekä huoltovarmuus.

    suorittava porras suorittava porras

    Ennallistaminen on varsin tehokas tapa aiheuttaa vain kuluja ja lopettaa elintärkeä tuotanto. Sitten ihmetellään, kun talous kurjistuu ja sitä, kun raha ei riitä edes välttämättömään.

    Visakallo Visakallo

    Uskon, että ainakin suuremmat ennallistamis-kaavailut sortuvat vielä omaan mahdottomuuteensa, koska niille ei yksinkertaisesti löydy maksajia. EU:n suurimmassa rahoittajassa Saksassa on nyt tähän tulokseen jo tultu.

    Nostokoukku

    Kun normaali, vanhanajan teollisuus- ja liiketoiminta alkaa hiipumaan, täytyy keksiä kuvitteellisia liiketoimintamuotoja. Luodaan miljardiluokan markkinoita tyhjästä. Sonera sen aikoinaan aloitti, nyt on päästökauppamarkkinat ja uusimpana ennallistamismarkkinat. Miksi ennallistamista ei anneta hoitaa sen, joka sen parhaiten osaa, luonto itse. Ja suht’koht halvalla. Olen seurannut useaa turvesuot, jotka poistuivat tuotannosta 10-20 vuotta sitten. Niissä on jo täysi metsä. Nykyvaatimusten mukainen sekametsä. Eikä ole tarvinnut laatia suunnitelmia, istuttaa ainoatakaan taimea eikä kylvää ensimmäistäkään siementä. Tänä keväänä kahdella viimeksi tuotannosta poistuneella suolla tehtiin energiapuutavennus, muutamalla vanhimmalla jo useita vuosia sitten. Ja metsää ne ovat aikoinaan olleet, ja hyvää sellaista. Tuotannon edetessä pohjakerroksista paljastui valtavia kantoja ja isoja runkoja. Vai eikö luonnon itsensä tekemä ilmainen ennallistaminen kelpaa? Täytyykö saada syntymään kustannuksia kalliista suunnittelusta, konevoimin tehdystä työstä ja kuitenkin luonnottomasta lopputuloksesta. Tiedän, että vanhoista turvesoista täytyisi saada kosteikoita. Pilaamaan alapuolisia vesistöjä huimilla ravinnekuormilla ja isoilla tulva-aikaisilla kiintoaineilla. Ja sama asia vanhojen peltojen kanssa. Metsää ne ovat aikoinaan olleet, metsäksi niiden pitää jälleen tuleman. Muistan lapsuudestani asuttuja taloja ja niiden pihapiirejä. Nyt useimmissa ihmisen toiminnasta muistuttaa jokunen kivikasa ja vähän rehevämpi lehtipuuvaltainen kohta metsässä. Joku rakennuksenrähjä on vielä hahmotettavissa, niidenkin viimeisiä seiniä ja räystäitä työntää nurin ja pystyyn tukkikokoiset haavat ja lepät. Byrokraattien suunnitelmia ja tavoitteita kunnioittamatta.

    suorittava porras suorittava porras

    Nostokoukun kanssa täysin samaa mieltä. Antaa luonnon hoitaa ennallistamiset siellä ,missä ne ovat tarpeen. Tuotannosta luopuminen mukamas ilmastosyistä näissä olosuhteissa on kuitenkin sulaa hulluutta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Edellä hyviä kommentteja. Jos kansakunnan halutaan köyhtyvän, niin ennallistaminen siihen oiva  työväline. Itä-Suomessa se on hyvässä vauhdissa , tönöt lahoaa, pellot pusikoituvat ja asukkaat kaikkoavat. Metsän ovat vielä säästyneet, mutta taitaa ennallistamisen myötä tauti sinnekin köyhtymistä tarjoilla, teollisuus kuihtuu ennen pitkään tällä linjalla .

    Rane2

    Nostokoukku on tuossa oikeilla jäljillä.Moni suo on ollut ennen soistumista metsää.Kun turve on nostettu pois ja istutetaan uusi metsä niin sehän on kaikkein puhdasoppisinta/tyylipuhtainta  entistämistä.Ojien tukkiminen ja vettäminen on semmoista puoliväliin jäävää kallista nysväämistä joka kaiken lisäksi tapahtuisi ilmaiseksi itsestäänkin kun odotettaisiin pari vuosisataa joka luonnon ja maapallon mittakaavassa on silmänräpäys.

    Nostokoukku

    Ja kun sinne ei tarvitse minkäänlaisia viljelytoimia. Ei millekkään seuraamalleni suolle ole istutettu tai kylvetty mitään. Luonto on valinnut omista varastoistaan kullekkin paikalle sopivan kasvatettavan. On mäntyä ja kuusta, jossain puhdasta koivikkoa, mutta yleensä sekametsää. Parasta ja kustannustehokkainta ennallistamista.

    Reima Muristo

    Nämä ohjeet ei sovi joka kohteeseen. Paljon on soita joiden vedenpinta pidetään pumppaamalla alhaalla. Onko sitten kehitetty puulaji joka kasvaa veden alla? Näissä kohteissa on tyytyminen kosteikkoon tai ankkalammikkoon. Tehokkain tapa estää ravinteitten ja hiukkasten huuhtoutuminen on ojien tukkiminen. Ojien tukkimisessa kokonaan ei taas ole mitään järkeä. Pois lukien konekuskin työllistäminen.

    Nostokoukku

    Ei sovikaan. Mutta täällä päin näkyy sopivan. Ehkä johtuu siitä, että nämä suot ovat olleet aikoinaan metsiä. Jonnekkin alakulmaan saattaa muodostua pieni lätäkkö, sekään ei ilman koneapua. Pari kosteikkoa on rakennettu melkoisilla maansiirtotöillä, kun vesi ei niissä muuten pysy.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 107)