Keskustelut Metsänhoito Ensiharvennukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 55)
  • Jalmari Kolu

    https://core.ac.uk/download/pdf/38131221.pdf

    Aika hyvä opinäytetyö aiheesta vuodelta 2015. Groupin työmailta 40 satunnaista kuviota, mitatttu lopputulos sekä Trestimalla että manuaalisesti. 22 suositusten mukaan 18 alle. Huomattavaa että nämä 18 olivat eh. Lisäksi mukana kuvioita joilla ei vielä edes harvennustarvetta. Eli samalla kaupalla kaikki mukaan-periaaate.

    Rane

    ”Joskus on yhteisiä näkemyksiä löytynyt mutta siihen kerhoon ei ole päässeet metsänomistajat ja koneyrittäjät.”

    Jep,ohisalo kutsuu kokoon taas kokouksen pohtimaan metsien hiilinieluja.Ennalta-arvattavasti muutama taho puuttuu…

    Ministeriryhmä totesi hiilinielujen romahduksen – Ohisalon viesti tulevalle hallitukselle: ”Työtä täytyy jatkaa kunnianhimoisesti” | Demokraatti.fi

    Jean S

    Kieltämättä opinnäytetyö on kiinnostava. Sikäli kun tulkitsen oikein, niin lopputulos on se, että koulutettu motokuski tekee samaa runkolukua tai vaikutelmaa ihan riippumatta siitä, mikä puun paksuus on.

    Jean S

    ”ensiharvennuksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että runkoluvun mukaan suurin osa kuvioista oli suositusten mukaan harvennettuja ja suurin osa mäntyvaltaisia kuvioita.

    Pohjapinta-ala tarkastelussa taas suurin osa jäi alle suositusten alarajan. Mäntyvaltaisista kuvioista lähes puolet oli tuoreella kankaalla, mikä on aiheuttanut suurehkoja rinnankorkeusläpimittoja ikään nähden nuorissa männiköissä. Voisi siis olla, että rehevän maan männiköt ovat tyvekkäitä, mutta pituus ei kasva samaa tahtia, jolloin hakkuukoneen kuljettajien käyttämä läpimittaan perustuva harvennusvoimakkuus poikkeaa sen tähden pituuteen perustuvista harvennusmalleista.”

    Rane

    Koko ajan kehitellään kuljettajaa avustavia teknologioita.Tässä siis tutkittiin kuinka paljon tulevaisuuden sensori-ja konenäköteknologia auttaa kokeneita kuljettajia.

    Apuja hakkuukoneenkuljettajan työhön harvennushakkuille | ammattilehti.fi

    Jalmari Kolu

    Konenäkö on varmasti tulevaisuutta. Sääolot, näkyvyys, ja runkoprofiilit voivat vielä tehdä haasteita. Mutta konenäköhan suosittaa, kuten aptilaitteistokin. En tiedä voisiko esim. laserkeilausdataa käyttää konenäön tukena? Eli laitteisto vertaisi dataa omaan näköönsä. Keskipituus ja läpimitta tarkasti niin voisi kuvitella että tulos olisi harvennusmallien mukainen, jos se vaan hakkuuteknisesti on mahdollista. Eli joutuuko ottamaan puita edestä pois että pääsee konenäön suosittamalle rungolle?

    suorittava porras

    Ei kärsi olla lainkaan aluskasvosta ,jos halutaan menetelmän toimivan.

    Jalmari Kolu

    Ei varmasti kärsi. Ja voisi kuvitella että liian aikainen harvennus on no go.

    Tuo koneen keilainhan ei maksa kun kait alle 5000 euroa. Ja taivaalta tehty muutaman euron hehtaarille. Voisi kuvitella että jos nuo kaksi saisi keskustella keskenään, niin esim. puuston tilavuuden tai keskipituuden muutos kesken palstan voisi edesauttaa hyvään tulokseen?

    Rane

    Kuvittelisin että alkuvaiheessa konenäkö/sensorit mittaisi jo harvennettua alaa ja kertoisi koko ajan jääkö sopivaksi,harvaksi vai tiheäksi.Kun tekniikka kehittyy voi siirtyä etupuolen harventamattoman mittailuun.

    Jalmari Kolu

    Noin sen varmaan voisi kuvitella menevän.  Jos leimikon olosuhteet puustotunnusten osalta muuttuvat niin kone osannee opastaa. Ei tule systemaattista jälkeä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 55)