Keskustelut Metsänhoito Eri eliöiden yksittäinen vaikutus luonnon kokonaisuuteen?

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)
  • Eri eliöiden yksittäinen vaikutus luonnon kokonaisuuteen?

    Jääkauden jälkeen jokainen laji on tulokaslaji.
    Jään reunaa sen sijaan seurasi monikin.Ennen kuin ymmärrämme nykyisyttä on pakko katsoa menneisyyteen. Jokaikinen laji, joka Suomessa pärjää on ansainnut paikkansa. Olemme niin äärikylmässä paikassa, jossa minkään ei voisi kuvitella asuvansa.
    Kaikki ovat tottuneet kaikkeen ja minkin tuleminen ei muuta asiaa mihinkään. Jokaisella tulokkaalla on suuri ongema ilmasto.
    Etelä- Euroopassa on jäätävää, kun ilma laskee edes pakkasen puolelle. Jokainen eläin on sopeutunut omaan elämäänsä ja jatkaa sitä aina ja aina. Ilman pahuutta tai edes tunnetta?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä aloitus, ”palstan älykkö”. Olen kuitenkin eri mieltä eri lajien tasa-arvoisuudesta. Kotoperäiset lajit ovat kehittyneet rinta rinnan ja sopeutuneet elämään samassa ekosysteemissä, mutta muilla mantereilla kehittyneet, ihmisen luontoon päästämät lajit (kuten kanadanmajava, piisami, supi) voivat uuteen ympäristöön päästessään aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa. Puun takaa mainitsi nilviäislajin mäntyankeroinen, joka voi levitä metsiimme pakkausmateriaaleista ja tuhota männiköitä Suomessakin. Minkki kuuluu myös tähän ryhmään, mutta on poikkeus siinä mielessä, että sen voidaan ajatella asettuneen vesikon jättämään ekolokeroon.

    Osa eliölajeista on ns. avainlajeja, joilla on keskimääräistä suurempi vaikutus ravintoketjussa. Meillä tällainen on esimerkiksi kettu.

    6 m3 6 m3

    Tuosta vesikosta taidetaan olla kahta mieltä?
    Hävisikö se pyynnin vaikutuksesta vai syrjäyttikö sen minkki.
    Euroopan- ja Kanadanmajavan osalta tilanne on kuitenkin huomattavasti selvempi.
    Turkispyynti vaikutti Euroopanmajava kantoihin. Tilalle tuotiin Kanadanmajava joka onkin tehokkaampi lisääntyjä ja elinpiirin valloittaja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu, tällainen käsitys on myös vesikosta esitetty mm. Ilkka Hanskin kirjassa ”Viestejä saarilta”. Vesikon ekolokero on ilmeisesti myös kapeampi eli sille sopivia elinympäristöjä on vähemmän.

    Suden jälki

    KIITOS A.Jalkanen. En silti tunne olevani mikään ”älykkö”. Tiedän tällä palstalla olevan vähintään 10 ”älykköä”, jotka osaavat sanoa asiansa paremmin. Itse olen siunattu 100 prosenttisella karjalaisuudella, jossa sanat sanotaan heti ja mietitään myöhemmin.
    Lisäksi kateuden ilmapiiri on tuntematon. Jätän kaiken kunnian muille, jos joku ideani joskus johtaisi menestyvään yritykseen. Toisaalta toivon onnistueessaan mainitsevan Suden jäljen olevan yksi niistä palapeleistä.

    metsänvartija

    Metsänvartija ei edes yritä ymmärtää ekosysteemiä.

    Pitää vain olla osa sitä, mutta risusavotalla pitää kulkea.

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)