Keskustelut Harrastukset Erikoispuiden eksotiikkaa

  • This topic has 37 vastausta, 17 kirjoittajaa, and was last updated sitten by A.JalkanenA.Jalkanen.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
  • Erikoispuiden eksotiikkaa

    Olen aikeissa muokata oman metsän 0,5 hehtaarin aukon omalla kaivinkoneella ja nyt on syntynyt pieni ajatus viljellä sinne erikoispuumetsikkö. Kuvio on vielä sopivasti lähellä asuinpaikkaani penkkatien varrella. Onko täällä raatilla heittää villiä vinkkiä mitä erikoispuulajia kannattaisi kokeilla? Kasvupaikkana kuivahko kangas pieni kummuke ja melko karkea, vettä läpäisevä maa-aines. Edellinen puusukupolvi oli pääasiassa vanhaa mäntyä, muutama hujoppikuusi ja koivua ei nimeksikään. Lähin puulajipuisto on Rovaniemen Vanttauskosken Kivalot ja oma aukko siitä vielä n. 50 km pohjoisen suuntaan, mutta hivenen alempana merenpinnasta kuin Kivalot. Voisikohan kenties Kivalon kävyistä saada karistamalla hyvää siemen/taimimateriaalia…

  • Puuki

    Kävisin sinuna sieltä  Kivalosta kyselemässä siemeniä kuivilla mailla kasvavista puista .  Mitä puulajeja siellä lienee ?  Ehkä siperian pihtoja ja lehtikuusia ym. Mutta männyn sukuiset sopisi paremmin. Kontorta, banksinmänty ja sembramänty .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukin ehdotus on hyvä. Katsoo mikä kasvaa Kivaloilla vastaavalla korkeudella merenpinnasta ja samalla kasvupaikalla niin hyvä tulee. Kivalosta vastannee Luken Rovaniemen toimipaikka.

    Tomicus

    Viime kesänä kävin Kivalolla vastaavalla reissulla. Uuden omistajan vastuulla paikka näyttää olevan menossa valitettavasti pahasti rappiolle.

    Vanhoista istutuksista lehtikuuset ovat täkäläisittäin todella kookkaita, männyllä ja kuusella ei mitään jakoja moiseen kasvuun. Sembrametsikkö, taisi olla alppisembraa, on rappeutumassa kovaa kyytiä. Ikä tai harvennuksien puute vaikka nyt olikin käyty hakkaamassa.

    Nuoremmista kokeiluista mustakuusi oli kasvanut mukavasti, mutta olikohan valtavien käpymäärien paino lumen kanssa katkonut runsaasti runkoja. Jonkun tiedon mukaan tuo vaiva ollut muuallakin tuolla samalla alkuperällä. Isoin yllätys oli makedonianmännyn ja douglaksen pärjääminen, kummassakin jo käpyjä. Pitännee itsekin koittaa löytää jostakin taimia tai siemeniä.

    Lehtikuusen ja sembran taimia oli maastossa paikoin rupenaan. Jos tuolleen saavat olla, niin tulevaisuudessa tuosta vaarasta voi hakata vähän useampaa puutavaralajia…

    Puuki

    Makedonianmänty on melkein kuin sembra mutta sitä kestävämpi vanhempana (muistaakseni).  Sembrat alkaa rappeutua melko nopeasti.   Omassa ”arboretumissa”  kasvaa mm. sembroja, balsamipihta, siperianpihta, vuorimäntyjä, minivuorimäntyjä, pylväspihlajia, siperianlehtikuusia, tammi  ja terijoensalavia.  Douglaskuusi olisi hyvä lisä. Alkuperästä riippuu paljolti onnistuuko täällä erikoispuiden kasvatus.  Parhaita alkuperiä olisi  mantereiset Kanadan ja Alaskan alkuperät.   Niinkin pohjoisessa kuin Kuhmossa kasvaa vanhempi melko isokokoinen douglaskuusikko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lehtikuusi olisi aika varma tapaus jos on sopiva alkuperä. Sehän muodostaa pohjoisen metsänrajan joissakin paikoin havumetsävyöhykkeellä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kyllähän noita vieraita puulajeja voi mökkinsä ympärille maisemapuiksi istutella.

    On kuitenkin parasta pitää, ajatuksissaan, taloudelliseen tulokseen tähtäävä ja maisemametsä tiukasti erillään. Ettei käy niin kuin monelle muulle on käynyt. Viimeistään ensiharvennusvaiheessa sitten itketään ja kiukutellaan, kun mun hienot puuni kelpaa vain energiapuuksi ja huonostisinnekkin.

    Kokeiltavista puulajeista tulisi toki yleensä hyvää sellua. Pitäisi vain olla muutama sata rekkakuormaa, että voitaisiin tehdä oma keitto ja sitten sen pikkuerän kaupittelu markkinoille. Sama tilanne sahoilla sitten aikanaan. Ei voi myydä vierasta puulajia Suomalaisten puulajien yhteydessä ja pikkuerää on vaikea myydä.

    Suomessa on jo kokeiltu niin paljon ulkomaisia lajeja, niin että pitäisi olla tiedossa mikä menestyy. Sitten vain valitsemaan sopiva laji ja sitten sitä viljelyyn muutama tuhat hehtaaria.

    Pienet hehtaarin kokeilut ovat metsätalouden kannalta hyödyttömiä jopa haitallisia. Niilä vain mo pahoittaa mielensä kun makkinoita ei löydykkään. Eri asia on sitten jos puu kelpaa esim huonekaluvalmistukseen, voi olla että pikkueräkin tekee kauppansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    harrastelija harrastelija

    Tanelin kanssa pitkälti samoilla linjoilla! Harrastuksen puolelle nuo kokeilut tahtoo mennä, ja mikäs siinä, jos ottaa sen lähtökohdaksi.

    UPM:n metsissä on aika laajoja sembran kokeiluja. Metsästysalueella Talvi- ja Naulavaaran alueella vahvaoksainen ja suurineulasinen sembra kärsi joka talvi lumivahinkoja. Hyvässä lykyssä jonkun erän sai ehkä selluksi.

    Lehtikuusihan on aika yleinen pihapuuna, mutta ei tahdo sahoille kelvata. Kenttäsirkkelimiehet moitti pihkaisuudesta, en ole vielä kuullut hyötykäytöstä? Douglaskuusi oli pihassa suurimpana puuna – kunnes myrsky sen kaatoi – hakkasin sen polttopuuksi.

    Scientist Scientist

    Kontortamänty voisi olla hyvä puu pohjoiseen. Sitähän on istutettu paljon pohjois-Ruotsiin yhtiöiden toimesta. Aluksi  nopeakasvuisempi kuin tavallinen mänty. Kelpaa kuitupuuksi, muttei hyvä sahatavarana ?

    Kalle Kehveli

    Konkorta erittäin lumiherkkä, energiaksi menneet kaikki mitä tiedän. Mustakuusi turvemailla hidaskasvuinen ja mutkainen, koivukin voittaa sen pohjoisessa 100-0.

    jees h-valta

    Juuri tuoss Porin Lassilan möksän terassilta ihailtiin sekä pihassa että naapurin metsässä tien toisella puolella ihan kotimaisia mäntyjä. Naapurin jo isoja päätehakkuuikäisiä komeita suoria ja suhteellisen hyvän varttuneita varreltaan. Meidän pihaan siementäneet yhden ryhmän meidän terassin näkösuojaksi sopivasti tielle päin. Yksi erillinen vielä pihakaivon vieressä. Kaikki komeilla vuosikasvuilla. Aika karmeita maisemapuita on noihin verrattuna nk. lehtikuuset. Kyllä nämä omat lajit ovat parasta silmänruokaa ja tuollaiseen mäkeen istuttaisin männikön nousuun.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)