Keskustelut Harrastukset Erikoispuiden eksotiikkaa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
  • Erikoispuiden eksotiikkaa

    Olen aikeissa muokata oman metsän 0,5 hehtaarin aukon omalla kaivinkoneella ja nyt on syntynyt pieni ajatus viljellä sinne erikoispuumetsikkö. Kuvio on vielä sopivasti lähellä asuinpaikkaani penkkatien varrella. Onko täällä raatilla heittää villiä vinkkiä mitä erikoispuulajia kannattaisi kokeilla? Kasvupaikkana kuivahko kangas pieni kummuke ja melko karkea, vettä läpäisevä maa-aines. Edellinen puusukupolvi oli pääasiassa vanhaa mäntyä, muutama hujoppikuusi ja koivua ei nimeksikään. Lähin puulajipuisto on Rovaniemen Vanttauskosken Kivalot ja oma aukko siitä vielä n. 50 km pohjoisen suuntaan, mutta hivenen alempana merenpinnasta kuin Kivalot. Voisikohan kenties Kivalon kävyistä saada karistamalla hyvää siemen/taimimateriaalia…

  • Puuki

    Mustilan arboretumin sivun mukaan jättiläistuija näyttää menestyvän tosiaan  parhaiten vain l- rannikolla.  ( Mustilassa kasvaa yli 20 m pitkä jättiläistuija) . Mutta sopivan alkuperän puut myös mantereisemmilla  kasvuvyöhykkeillä kuin I-II ( III-IV) niille sopivilla kasvupaikoilla.

    Juho87 Juho87

    Tietoa, mielipiteitä ja kokemusta on täälä palstalla kuin pienessä pitäjässä. Hyvä niin. Oma ajatus vieraasta puulajista heräsi, kun kuvio on aika hyvillä maisemapaikoilla jokirannassa ja muutenkin perinnebiotooppi ympäristön vieressä. Tukkia olisi tietysti toiveissa, vaikka tiedä häntä kuka ne sitten pääsee sahaamaan tulevaisuudessa, vaikka oma kenttäsaha tällä hetkellä nuokkuukin pihan perällä. Tiedä vaikka ilmasto lämpenisi niin että kerkeäisi itse jo vaikka tukintekeleistä ottaa muhat kylistä!!

    Mäntyä ja kuusta tulee istutettua kyllä muutenkin palstat täyteen se on normi hommaa. Nyt tarttis vähän eksotiikkaa peliin.. puoleen hehtaariin mahtuisi kyllä useampikin puulaji kasvamaan, mutta saisi kyllä olla aika karuissa oloissa viihtyviä lajeja, en tiedä onko vanttauskoskea pohjoisempana puulajikokeiluja edes tehty??

    Kuitupuunkasvattaja

    Onhan niitä pohjoisessakin, vaikkapa Kolarin Teuravuomassa esim. mustakuusen siemenviljelmäkin. Imarin taimitarha Rovaniemellä on lisännyt joskus muitakin kuin hinnastossa mainittuja mä/ku/ko/leku. Kysymällä selviää, mikä olisi tilanne nyt.

    Jos jokipenkalla on rehevyyttä, ottaisin mukaan pohjoisessa menestyviä pihtahybridejä. Hybrideistä ei vain aina tiedä, että minkä risteymiä ne ovat. Omia pihtahybridejä olen hommannut Mustilasta. Luulisi pohjoisen puuihmisten auttavan ainakin tiedonhankinnassa. Kysy ainakin Luke, MH, Lapinamk, LAO ja mhy. Jossakin on puulajiharrastajia tai peräti dendrologeja ja luulisi siemeniä tai taimia löytyvän.

    Metsänmies

    Meillä on pienen metsätilan keskellä kuivanmaan kesämökki. Olen vuosien aikaan istutellut luonnonpuiden lisäksi pihapiiriin melkoisen puukirjon. Kasvupaikka on melko rehevää. Alueelta löytyy seuraavat puulajit: Rauduskoivu, hieskoivu, kuusi, mänty,leppä.haapa,tuomi,pihlaja,paju,paatsama,kataja,nämä luonnonstaan. Istuttanut olen: Tervaleppä,tammi,metsälehmus,saarni,vaahtera,jalava,terijoensalava,hopeapaju,omenapuu,syreeni,tuija,lehtikuusi,valkokuusi,hopeakuusi,pihtakuusi,marjakuusi,sembramänty,makedonianmänty. Osa istutetuista puista on kasvanut jo isoiksi, osa on istutettu vasta viime kesänä. Olen laittanut puut todella harvaan, että kaikille riittää kasvutilaa, koristepuut pihan puolelle. Joitain lajeja voi vielä lisätä, mutta alue alkaa olla täynnä.

    Jalapa

    Tässä mallia…

    Kun olisi vaikka hehtaari, voisi veistellä veneitä.

    https://aijaa.com/fERSw9

    Tomicus

    Lapin arboretumin avajaisista Muddusjärvellä on videoa Lapin Kansan sivuilla. Kalliovuorten jalokuusi ja kontorta näyttävät pärjänneen.

    Kevon tutkimusasemalla on tehty myös kokeita puulajien selviämisestä metsänrajalla. Skalluvaarassa ihan ylhäällä tunturikoivikossa.

    pystykorvat

    Piikkilankaa … hyi

    Japine56

    Mökin lähellä on pitkään autiona ollut asuinpaikka. Siellä kasvaa viisi isoa lehtikuusta, jotka ovat  olleet siinä niin pitkään kuin muistan, eli liki 60 v. Jostain syystä taimia ei ole tullut yhtään. Mikä lie syy?

    Gla Gla

    Minulla on omassa n. 0,3 ha arboretumissa lähtökohta, jossa ei tarvitse talousmetsää kaipaavan pettyä. Kuivahko mustikkatyypin kasvupaikka, lämpösumma 1250-1300 eli ei vastaa aloittajan tilannetta. Puulajeina mänty, kuusi, rauduskoivu, haapa, pihlaja, lehtikuusi, vaahtera, omenapuu, raita, kataja, sireeni ja joku muu tunnistamaton pensas. Luultavasti jonkun puutarhasta karannut. Viime kesänä myös istutettu tammia, joiden selviytyminen vielä epäselvää. Tuosta voi aikanaan harventaa kuitua tai tukkia, kun viereisiä kuvioita käsitellään. Tai tehdä itselle polttopuuta. Tai kaataa maahan lahopuuksi. Aikanaan kuvio kasvaa hyvin monimuotoiseksi niin lajiston kuin rakenteenkin osalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Lehtikuusia syntyy Suomessa luontaisesti melko heikosti ja kuusilla on usein paljon itämätöntä siementä, koska vähäiset lehtikuusikkomme eivät tuota riittävästi siitepölyä.”

    Lähde: http://www.pirkanmaanmetsat.fi/metsakurssi.fi/?page_id=212

    Muita taimettumisen esteitä ovat pintakasvillisuuden kilpailu ja siementuholaiset. Siementen itävyyden voi kokeilla ottamalla sitä kävyistä ja kylvämällä kukkaruukkuun. Varmuuden vuoksi syksyllä kerätyt kannattaa säilöä jääkaapissa jotta siemen saa kylmäkäsittelyn (en tiedä tarvitseeko). Keväällä kerätyt ovat sen saaneet luonnossa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)