Keskustelut Puukauppa Erikoispuiden kauppa

Tämä aihe sisältää 15 vastausta, 12 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jovain 3 kuukautta sitten.

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)
  • Erikoispuiden kauppa

    Tuolla haavan kasvatusketjussa, kaipailtiin markkinoita haapatukille.
    Keskustellaanpa taas erkoispuiden kaupasta yleisemminkin. Jokainen tuntee asiaa joltain kantilta. Täydentäkää nimikkeistöön ja erityisesti kaipaisin tietoja siitä jos joku jotain nyt ostaa tai on lähiaikoina ostanut.

    Haapatukki, sahaukseen tai viilutukseen, Jesse mainitsi yhden ostajan onko muita?

    Pihlaja ?? Puusepillä on kuulemma pulaa, mutta muutama vuosi sitten oli ML:n myyntipalstalla kolmekkin ilmoitusta myytävästä pihlajasta, ei yhtäkään vastausta kenellekkään. Sama juttu täällä paikallislehden ilmoitukseen ei vastauksia.

    Tervaleppä? Kaupassa oleva tervaleppäpaneeli on Virolaista, vaikka puuta kasvaa luontaisestikkin Suomessa.

    Harmaaleppä? Onko totta ettei tukkikokoiselle tavaralle ole markkinoita? Entä sitten savustuspuu ja savusaunojen klapit? Näitä klapeja minultakin on kerra kysytty.

    Entä tammi?

    Visakoivulla taitaa olla vakiintuneet myyntikanavat?

    Lehtikuusi, sahatavarana tai aitatolpan kokoisena.

    Jatkakaa luetteloa, mutta jätetään varsinaiset ulkomaan puut tämän ulkopuolelle, sitä valitusta ettei minun kontortani kelpaa kellekkään on jo luettu tarpeeksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Tolopainen

    Puusepät eivät sahaile puitaan enää nykyisin. Sahapuusta maksetaan sahapuunhinta, jos pienen hankintaerän mäntytukkia saa johonkin myydyksi, epäilen että ei nykytilanteessa saa, kun mäntytukkia tulee liikaakin markkinoille. Sille on hankintakaupassa ostokielto ainakin MG:llä.

    Jätkä

    Puusepät sahuuttavat valikoidut tukkinsa joko siirettävällä – tai kiinteällä yksiteräisellä sahalla. Aika usein paikalle kutsutaan siirrettävä vannesaha, jolla voidaan sahata yksilöllisesti vaikka soitinpuut, kunhan on löytynyt sopivia pölkkyjä.

    Sahaustapa ja sahatavaran käsittely ovat jokaisella omanlaisensa. Esim erikoistyvet (Mä) -on pölkkykohtaisesti rimoitettu alkuperäiseen järjestykseen ja vanteet ympärillään katoksessa, jossa ne kuivuvat hitaasti ja halkeilematta. Sydän on niistä sahattu pois, joten tuossa tukissa on lähes kymmenen sentin reikä keskellä.

    Koivut on suoraan sahasta pakattu rimoilla ja odottavat kuivaamossa uunin täyttymistä. Kuivaamossa sen takia, ettei kevätaurinko pääse tekemään pintahalkeamia, jotka pilaavat laadun. Kaikki saheet on sahattu aivan omille erikoismitoilleen.

    Normaalisahatavara on tietenkin laatuluokiteltu, mutta Bulkkitavarasta hylkypätkä-lava täyttyy nopeasti.

    Mäntymaita

    Kysyttiin kuusen kyllästämisestä. Teollisuuden kyllästysasiaa: NTR ei käsittääkseni anna luokitusta kuusen kyllästämiselle eli Pohjoismaissa kuusta ei juurikaan kyllästetä. Pohjoismaiden ulkopuolelle Suomesta  menee tai ainakin on mennuyt myös kyllästettyä kuusta. Esimerkiksi Alankomaihin terassikuusta.

    Omakohtaiset kyllästyskokemukseni kuusella ovat vielä vaatimattomia, mutta rohkaisevia. Menetelmät ja aineet poikkeavat perinteisestä suolakyllästämisestä. Tuloksena vettähylkivää ekotavaraa. Ainemenekki kuusella on huomattavasti pienempi kuin männyllä. Eli kuusi kyllästyy huomattavasti vaikeammin kuin mänty. Kuusella tässä omassa menetelmässä voidaan hyödyntää aspiraatioilmiötä. Kuusi sulkee solukon ja säilyy kuivana. Tämä varmistetaan vielä vettähylkivällä kyllästysaineella.

    Vedenimeytymätesteissä vettähylkivä kuusi on pärjännyt oikein mukavasti. Eli jossakin vaiheessa tietynlaiselle kuusipuulle voisi saada mukavasti lisäarvoa.

    Jätkä

    Kuusen ”kyllästäminen” jää likipitäen pintakäsittelyksi, joka toki on sekin ihan hyvä vaikutus. Siinä saadaan vettähylkivä pinta, joka kyllä lisää puun kestävyyttä. Kuitenkin – kun on panekyllästetty, niin on havaittu, että ainetta ei juurikaan puuhun mene, eikä puun paino lisäänny. Samoin käy Männyn sydänpuun kanssa, siihen ei kylläste uppoa.

    Pohjoismaissa ei kyllästettyä kuusta käytetä, mutta Euroopan alueella kyllä.

    Jovain

    Puukauppa on lähinnä bulkkia, johon erikoispuukauppaa ei sisälly. Tyvistä ja kaupan kohteena olevista puutavaralajeista maksetaan ja korkeintaan luvataan hyvittää hinnasta, jos leimikko on laadukas. Näinhän sen kuuluu mennäkin, markkina on ostajalla ja puunhinta määräytyy sen mukaisesti. Vähäistä on metsänomistajien erikoispuukauppa ja erikoispuiden tarjonta.

    Sen sijaan sahalaitokset panostavat tehokkaisiin lajittelulinjastoihin. Bulkit lajitellaan ja saaduilla tuotteilla hallitaan markkinoita, myös erikoispuumarkkinoita. Toisaalta sahat, jotka sahaavat vain bulkkia ovat vaikeuksissa.

    Tässäkin on eräänlainen tulonsiirto, etuus, joka ei kanavoidu puun hintaan. Tottahan on hyvä, että puu lajitellaan tarkkaan ja saadaan tehtyä tuotteita, jotka palvelevat markkinoita, mutta pitäisi sen näkyä myös puun hinnassa. Ei pidä ihmetellä Puukin toteamusta tuolta jostain: ”80-luvulta puunhinta on säilynyt samana ja palkat ovat nousseet 200 % noista ajoista”.

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)