Euroa hehtaarilta?

Samoin menee helmikuulle, kun verotusta kirjaan. Puuta on myyty tuplaten kasvuun nähden, joten uskoakseni ha kohtainen tuloskin  ainakin kakkosella alkava. Edellisen vuoden yli 300 euroa/ ha. Silloinkin myytiin tuplasti kasvuun nähden hyvien hintojen siivittämänä.

Kassavirta vaihtelee vuosittain todella paljon ja tänä vuonna se on negatiivinen, sisään tuleva rahamäärä on 0€.

Metsäni ovat sen ikäisiä, että päätehakkuita ei vielä tehdä paitsi vajaatuottoisille, liian pienille kuvioille ja alkavilla kirjanpainajatuhoalueilla. Siksi kassavirta on toistaiseksi ollut hyvin maltillinen ja joka vuosi veroilmoitukselle tulos vedetään nollaan tai sen alle menovarauksilla ja metsävähennyksellä. Nyt niitäkään ei tarvita.

Yksi tehty puukauppa odottaa talvikorjuuta. Tavoite olisi tehdä puukauppaa joka vuosi niin tulisi sitä kassavirtaa mutta toistaiseksi omistuksen määrä on sellainen, että ihan joka vuosi ei ole onnistunut. Tai katsotaan nyt, vuosi sitten tehdyn oston jälkeen ehkä nyt onnistuu. Keväällä myyn taas ensiharvennusta mutta en millä hinnalla vaan, ei ole niin kiire.

Mielenkiintoinen pulma  urpolla, ” mikä sitten optimi kehitysluokat”..  on monikko , ei se mittää.   Jos kysyjällä ei ole tavoite tiedossa niin  kaik’ muukin  on  hakusessa. Olen näissä keskusteluissa lähes laitanaan havainnut saman hyvin monella, ihmettelevät äimän käkenä ajokoneen urilla  tai kaatuneen hakkuun reunassa  tuhoja  ei ole mennyt kuin Strömsössä hommat ja etenkään tulot.  Neljännen luokan laskuopilla pärjää,  tietoa on kirjoina ja netti tulvillaan.   Jos asenne on esimerkisi kuin Suorittavalla portaalla  ja parilla  muulla  niin hankalaa on.

Nyt on niin huono hetki tuon suurtuhon satuttua.  Osan syystä monessa kyllä laitan edelleen heille edesmenneille neuvojille ja metsän viisaille jotka teollisuuden ehdoilla valikoivat menetelmiä ja hakkuutapoja.  Metsän omistajan osa oli olla kuuntelija.  Se on poltettu suomalaisen puutuoton sisään eikä hevillä erkane.  Viruksen tavoin sisäistetty metsäväen ajatteluun.

Nuo taulukot ja optimoinnit olettavat jotain metsän puiden keskinäisestä tilajärjestyksestä ja taimien synnystä. Hetkellisesti se voi pyöriä, mutta vain poikkeustapauksissa pysyvästi. Sellainen systeemi jossa tarvitsee huolehtia vain riittävästä lehtipinta-alasta ja suunnilleen saman kokoisten puiden riittävästä määrästä on yksinkertaisempi hallita.

A J  ei ole  samoissa taulukoissa.  Taloudellinen  ”tiheys” ja säde kasvu puissa sitä kautta euron arvoiseen arvokasvuun. Ne näyttävät hyvin kynnyksen, jossa puu siirtyy kuitupuusta tukkipuuksi, mikä Sädekasvu ja arvokasvu: Taulukot auttavat laskemaan, miten tietty sädekasvun muutos vaikuttaa puun tilavuuteen ja on JK-suunnittelun ydin (arvokasvun maksimointi).
Laasenahon perusmallit eivät itsessään ennusta, miten JK-hakkuun (yläharvennus) jälkeen  jäävät pienemmät puut ”vapautuvat” ja alkavat kasvaa.  Jos on niin,  se on jaksollisen peruja muutoksesta.  Taulukot pätee kaikkiin puihin myös jaksolliseen.

On hyvä osata ne olosuhteet, että puun tuotannon ei tule olla vain puumassan kerryttämistä, vaan arvovirran optimointia, jossa vältetään turhia kuluja (yksioikoista teollisuudelle uudistaminen) ja hyödynnetään olemassa olevan sekapuuston luontaista kehityspotentiaalia jolla korvataan lannoitussijoitukset sekä lisästään monimuotoisuuta.