Keskustelut Metsänomistus Euroa hehtaarilta?

  • Tämä aihe sisältää 64 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Ropsin toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 64)
  • Euroa hehtaarilta?

    Laskin mielenkiinnosta kuluneen vuoden tulosta. Kulut vähennettynä tuloista 107 euroa/ha ennen veroja. Puuta poistunut harvennushakkuilla vuotuisen kasvun verran, omatoimista taimikon hoitotyötä, ei tukia, ei polttopuu tai joulukuusikauppaa. Kehitysluokat alkaa olla optimissa

    Miten muilla?

  • mehtäukko

    Noimpa on. Jos metsäpuolella haluaisi leikkiä numeroilla viimeisen päälle, 2-kertainen kp ja arvottaminen joka käänteessä selvittäisi. Mutta olisiko mitään järkeä?

    mehtäukko

    ”..ennuste on mielessä käytävä ihan kuvio kuviolta kun tehdään metsän käsittelyn päätöksiä…”

    Kyllä se on perustuttava suositusten mukaiseen tutkittuun tietoon sekä lisäksi omiin kokemuksiin. Ja vaikka kaikki olisi tehty taiten, joku pirulainen sekoittaa pakkaa matkan varrella, ja ennuste oli turha ajanviete…

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kyllä se on niin, että ken käy kuvio kuviolta tiluksiaan läpi päätöksien pohjaksi vuodesta toiseen, niin sanon ettei siinä hommat edisty. Sama koskee joiden jatkuvaa laskelmien tekemistä, ollen vuosien varrella tälläisten kohdalla tullut siihen lopputulokseen, tyhjästi eteenpäin. Kyllä  kyky pitää kehittyä itselle niin, ettei tyhjän työtä pyöritä.

    Perko

    Silleen,  A J selitä  se heille  ; ” ei ymmärrä” ja toiselle on ” suositukset aukosta” tarpeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkon kysymystä en oikein ymmärrä joten en osaa vastata.

    Kuten olen aiemminkin kertonut, en tee varsinaisia kannattavuuslaskelmia numeroin, vaan noudatan pääpiirteissään Tapion ohjeita jaksollisesta kasvatuksesta. Tarkoitin omassa päässä ennusteen tekemisellä että tunnistetaan päätöksentekotilanne ja mitä suositukset ja oma kokemus ehdottavat siinä tehtäväksi.

    Perko

    Perinteiset simulaattorit (kuten vanhemmat Motti-versiot) on ohjelmoitu teollisuuden ehdoilla maksimoimaan kuutiokasvua kuitu datasta (sellukattilaan menevää kuitua), ei metsänomistajan lompakkoon jäävää nettorahaa. Kun tavoitteena on optimi tuotto kalleimmalla massalla (eli tukkipuulla ja sen arvokasvulla), laskenta muuttuu radikaalisti.

    Tuijottaen vain taimikon latvoja, saattaa ”hoitaa itsensä köyhäksi”. Todellinen tuotto alkaa kuluoptimoinnista, oikea-aikaisista yläharvennuksista ja verohyötyjen (vero on 1:3), kuten uuden jos on 75 % metsävähennyksen, täysimääräisestä hyödyntämisestä. Miten se  toimii?

     

    mehtäukko

    MT Metsän n:ro 10/-24 kirjoittaa osuvasti matsänkasvatuksen emer.prof. KMielikäinen:

    ”Yksi syy kustannusten ylikorostamiseen on teknisesti yksinkertainen korkolasku.Laskelmissa metsätalouden kuluja ja tuottoja lasketaan korkoa korolle vuosikymmenten päähän ja väliin tulevaisuudesta takaperin nykyhetkeen. 3 tai 4%:n korolla uudistamisen hinta kohoaa päätehakkuuseen mennessä helposti pariinkymmeneentuhanteen euroon. Jos uud.kulut puolitetaan tinkimällä väärästä paikasta, tuloksena ei ole 80-vuoden päästä säästynyt kymppitonni, vaan pahimmassa tapauksessa vajaatuottoinen metsä. Satasia säästämällä saadaan tuhansien eurojen tappio.”

    Että se siitä kuluoptimoinnista !

    Perko

    Kokonaiskulu 80 vuoden päähän eikä siinä kaikki ennakkoraivauksesta.
    Kun lasketaan yhteen raivauksen hinta, menetetty kasvuetu ja pakollisen istutuksen kustannukset korkoefekteineen, ennakkoraivattu avohakkuu aiheuttaa 80 vuoden päähän teoreettisen 35 000 – 45 000 euron tappion per hehtaari verrattuna malliin, jossa olisi hyödynnetty ilmainen alikasvos ja luontainen täydennys.
    Miksi näin silti tehdään?
    Teollisuuden etu: Hakkuukoneen kuljettaja näkee paremmin, työ on nopeampaa ja kuitu saadaan puhtaampana.
    Laskentakyvyn puute: Metsänomistajalle myydään raivaus ”siisteytenä” ja ”uuden alun varmistamisena” taimien myynti, vaikka taloudellisesti se on usein oman pääoman tuhoamista.

     

    Makarov

    Eihän tuosta kauaa ole kun Maaseudussa oli juttua että raivaussahaa tarvitaan myös jk-aloilla. Allekirjoitan tuloksen koska myös omilla kokeiluilla, joista käytännössä yksi korpimaa näyttäisi vielä onnistuvan olisi hyvä käydä raivaussahalla taimi ryppäitä harventamassa. Huomio kiinnittyy  sielläkin siihen että kuusta näyttäs sinne tulevan mutta mänty ja koivu tuntuu olevan hakusessa.

    mehtäukko

    ”… Hakkuukoneen kuljettaja näkee paremmin…Metsänomistajalle myydään..”

    Tässä taas kerran häivytetään se totuus menetelmistä, sillä jaksollisen uudistaminen jalostetuilla taimilla tai siemenillä takaa ylivoimaisen kasvun ja laadun ( edelleen prof.KMielikäinen). ”Raivauksen hinta ja menetetty kasvu” kasvupaikalle sopimattomasta rojusta on naurettava väite.

    Perkolaisen ei pitäisi sotkeutua neuvomaan mitään jaksollisen menettelyistä. Jk:n höpinöissäkin sitten koeta pysyä totuudessa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 64)